Lasten oikeudet koulussa

Syrjimättömyys tarkoittaa sitä, että lapsi ei saa joutua minkäänlaisen syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi muiden oppilaiden tai koulun henkilökunnan taholta. Yhdenvertaisuuslain mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän sekä koulun ja oppilaitoksen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Lapsen edun ensisijaisuus tarkoittaa koulumaailmassa sitä, että lapsen etu on arvioitava niin yksittäistä oppilasta, oppilasryhmiä kuin oppilaita yleisesti koskevissa asioissa ja lapsen etu on otettava päätöksenteossa huomioon ensisijaisena harkintaperusteena. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista.

Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Lapsen oikeus kehittymiseen liittyy myös hyvin moneen lapsen oikeuksiin, käytännössä kaikkiin lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin. Kehittymisen käsite pitää sisällään niin fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen kuin sosiaalisen kehityksen. Kehittymistä tarkasteltaessa on huomioitava laaja-alaisesti lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin eri osa-alueet.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen koulutuksen tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Esiopetuksen tavoitteena on näiden lisäksi osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

Vastaavasti ammatillisesta koulutuksensa annetun lain mukaan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen tavoitteena on muun muassa kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua.

Lapsen oikeus tulla kuulluksi ja hänen näkemystensä kunnioittaminen eli osallisuuden periaate tarkoittaa koulussa, että oppilaan ja oppilaiden näkemyksiä on aktiivisesti kuultava ja oppilaan ja oppilaiden näkemykset tulee ottaa huomioon päätettäessä oppilasta tai oppilaita koskevista asioita. Oppilaan ja oppilaiden näkemyksiin on suhtauduttava vakavasti. Koululainsäädännössä edellytetään opetuksen ja koulutuksen järjestäjän edistävän kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Koululla  ja oppilaitoksella tulee myös olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta.

Perheyhteyden periaate tarkoittaa, että lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla on lähtökohtainen päätösvalta lastaan koskevissa asioissa ja että lapsen perheen autonomiaa ja yksityiselämää tulee kunnioittaa. Perheyhteyden periaate tarkoittaa myös sitä, että perhettä sekä lapsen vanhempia ja muita huoltajia tulee tukea lasten kasvatus- ja huolenpitotehtävässä. Perheyhteyden periaate näkyy koulussa muun muassa siten, että lapsen huoltajalla on päätösvalta lapsen koulutusta koskevissa asioissa ja koulun on tehtävä yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa (velvoite koulun ja kodin yhteistyöhön).

Suojeluperiaate tarkoittaa sitä, että lapsella on oikeus saada hänen hyvinvoinnilleen ja kehittymiselleen tarpeellinen suojelu ja huolenpito. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lasta on esimerkiksi suojeltava kaikenlaiselta kiusaamiselta, häirinnältä, ahdistelulta ja muulta väkivallalta kouluympäristössä.

Oikeusturvan periaate tarkoittaa sitä, että julkisen vallan on varmistettava, että lapsen oikeudet toteutuvat myös käytännössä ja että oikeuksien loukkauksia varten tulee olla käytettävissä tehokkaat oikeusturvakeinot. Oikeusturva jakaantuu ennakolliseen oikeusturvaan ja jälkikäteiseen oikeusturvaan. Koulussa ennakollista oikeusturvaa on muun muassa se, että koulun henkilökunta on koulutettua ja ammattitaitoista ja että heillä on riittävät tiedot myös lapsen oikeuksista. Jälkikäteinen oikeusturva tarkoittaa sitä, että oikeudenloukkaustilanteissa lapsella ja hänen huoltajillaan on käytettävissä tehokkaat oikeusturvakeinot.