Tukioppilastoiminta alakoulussa
Tukioppilastoimintaa alakouluun?
Tukioppilastoiminta on kehitetty alun perin yläkoulumaailmaan soveltuvaksi, koulun hyvinvointityötä tukevaksi toimintatavaksi. Myös alakouluissa on tarve vastaavalle oppilaita osallistavalle ja yhteisölliselle toimintamallille. MLL kehittää tällä hetkellä yhteistyössä koulujen kanssa tukioppilastoimintaa alakoulun tarpeisiin.
Miten päästä alkuun?
Tukioppilastoiminta voidaan toteuttaa monin eri tavoin, riippuen koulun resursseista ja tarpeista. Jotta tukioppilastoiminta saadaan alusta alkaen suunnitelmallisesti startattua, kannattaa liikkeellä lähteä seuraavasti:
- Nivokaa koulun hyvinvointityöhön
Koulun johto ja henkilökunta tutustuvat tukioppilastoimintaan: mitä tukioppilastoiminta on ja miksi se aloitetaan. Tukioppilastoiminta on tärkeää saada alusta alkaen kiinteäksi osaksi koulun hyvinvointityötä. Toiminta kannattaa kirjata koulun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan ja sisällyttää osaksi koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa. Toiminta on hyvä kirjata myös koulun kiusaamisen vastaiseen suunnitelmaan. Kouluissa on usein muutakin oppilaiden osallisuustoimintaa, kuten oppilaskunta, kummioppilastoiminta tai välkkäritoiminta. Toimintojen välillä on hyvä tehdä työnjakoa. - Olkaa yhteydessä
Ota yhteyttä oman alueesi MLL:n tukioppilastoiminnan koordinaattoriin ja kerro, että olette aloittamassa alakoulun tukioppilastoiminnan. Koordinaattorilta saat tukea ja apua toiminnan käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Kun sinut on lisätty MLL:n ylläpitämään Koulurekisteriin tukioppilasohjaajaksi, saat ohjaajakirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa toiminnasta.
Katso yhteystiedot - Valmistelkaa rakenteet
Tukioppilastoiminnalle tulee luoda selkeät rakenteet koulun arkeen. Tähän tarvitaan erityisesti koulun johdon tukea. Sopikaa ohjaajien ajankäytöstä ja palkkiosta sekä käytännön järjestelyistä kuten tukioppilaiden kokoontumiskäytännöistä, yhteydenpitotavoista ja tukioppilaiden mahdollisuuksista olla poissa omilta tunneilta. - Valitkaa tukioppilasohjaajat
Tukioppilasohjaajaksi tarvitaan kaksi motivoitunutta ohjaajaa. Käytännön kannalta on hyvä, jos ainakin toinen ohjaajista on luokkaopetukseen sitomaton esimerkiksi kouluvalmentaja tai erityisopettaja.
Lue lisää - Ilmoittautukaa ohjaajakoulutukseen
Koulutuksissa pääsee tapaamaan muiden koulujen tukioppilasohjaajia ja vaihtamaan kokemuksia toiminnasta. Seuraavat alakoulun ohjaajakoulutukset järjestetään keväällä 2025.
Tutustu koulutuskalenteriin - Tutustukaa tukioppilastoiminnan materiaaleihin
Tukioppilastoimintaan on paljon valmista materiaalia, jota kannattaa hyödyntää toiminnassa. Osa aineistoista on suunnattu yläkouluun, mutta voit hyödyntää niitä soveltuvin osin.
Tutustu materiaaleihin - Valitkaa tukioppilaat
Uudet tukioppilaat valitaan 4.–6.-luokkalaisista. Tukioppilaiksi tarvitaan monenlaisia oppilaita erilaisin vahvuuksin. Tärkeintä on, että tukioppilas on motivoitunut toimimaan koulussa toisten hyväksi. Kouluilla on erilaisia tapoja tukioppilaiden valintaan. Koska tukioppilaana toimimisessa keskeistä on oma motivaatio, haetaan tukioppilaaksi usein vapaamuotoisella hakemuksella ja hakijat haastatellaan. Tukioppilaiden määrä vaihtelee kouluittain. Toimintaa käynnistettäessä on hyvä aloittaa pienemmällä joukolla (esim. 6-10 tukioppilasta), tukioppilaiden määrää voi kasvattaa toiminnan vakiinnuttua. Ensimmäisten tukioppilaiden rekrytoinnissa kannattaa pyytää koulun henkilökunnalta suosituksia sopivista oppilaista ja kannustaa heitä hakemaan mukaan toimintaan.
Lue lisää
- Kouluttakaa tukioppilaat
Tukioppilaat tarvitsevat riittävät valmiudet toimintaan. MLL:n peruskoulutusmalli on 8 x 45 min. Tukioppilasryhmän ryhmäyttämiseen kannattaa käyttää aikaa. Se vahvistaa yhteishenkeä, lisää motivaatiota ja parantaa yhteistyötä.
Tutustu peruskoulutusmalliin
- Suunnitelkaa toiminta ja tehkää vuosikello
Laadukas tukioppilastoiminta on suunnitelmallista. Tukioppilastoiminnalle tehdään vuosittain toimintasuunnitelma, joka muokkautuu ja täydentyy lukuvuoden edetessä. Toiminnan suunnittelussa keskeistä on tukioppilaiden osallisuus – toiminta on kulloisenkin ryhmän näköistä.
Lue lisää
- Tehkää tukioppilastoiminnasta näkyvää!
Koko kouluyhteisön pitää tietää, miksi koulussa toteutetaan tukioppilastoimintaa, miten sitä toteutetaan ja ketkä toimivat tukioppilaina. Vierailkaa tukioppilaiden kanssa opekokouksessa ja kiertäkää luokissa esittäytymässä. Koulun väen lisäksi on tärkeä tiedottaa koteja siitä, kuinka tukioppilastoimintaa hyödynnetään koulussanne osana koulun hyvinvointityötä.
Lue lisää ja tutustu materiaaleihin
Keitä alakoulun tukioppilaat ovat ja kuinka heidät valitaan?
Alakoulun tukioppilaat ovat monenlaisia 5.-6.-luokkalaisia, jotka ovat motivoituneita toimimaan sen eteen, että koulussa olisi kaikilla hyvä olla. Tukioppilaaksi haetaan esimerkiksi hakulomakkeella. Kaikki hakijat on hyvä haastatella. Kun koulussa on jo tukioppilaita, kannattaa heidät ottaa mukaan valitsemaan uusia tukareita.
Miten tukioppilasohjaajaksi tullaan?
Tukioppilasohjaajan on tärkeä käydä ohjaajakoulutus. MLL järjestää ohjaajakoulutuksia säännöllisesti. Yläkouluille suunnattujen ohjaajakoulutusten lisäksi järjestetään myös alakouluille omia koulutuksia. Tukioppilasohjaaja täydentää osaamistaan vertaistapaamisissa ja täydennyskoulutuksissa.
Käytäntö on osoittanut, että tukioppilasohjaajana on hyvä toimia ohjaajapari, joista ainakin toinen ei ole omaan luokkaan sidottu, vaan esim. erityisopettaja tai kouluvalmentaja.
Mistä saan tukea?
MLL:n piirijärjestöissä työskentelee koulu- ja nuorisotyön koordinaattori, jonka tehtävä on tukea oman alueen tukioppilaskouluja. Koordinaattorit auttavat mieluusti alkuun. Katso yhteystiedot
Miten toimintaa kannattaa suunnitella?
Tukioppilastoiminnassa on tärkeää, että tukarit pääsevät itse ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista auttaa vuosikello. Pohtikaa yhdessä tukioppilaiden kanssa, mihin asioihin tukioppilastoiminnalla erityisesti halutaan vaikuttaa ja idoikaa minkälaisin teoin ja tempauksin tavoitteita kohden kuljetaan. Kirjatkaa toiminnot vuosikelloon.
Mitä tukioppilaat tekevät?
Tukioppilastoiminnassa keskeistä ovat arjen pienet teot, hymyt ja moikkaukset. Tukioppilaat toimivat esimerkkeinä ja luovat toisia huomioivaa koulukulttuuria.
Tukarit lisäävät yhteisöllisyyttä järjestämällä yhteisiä tapahtumia, haasteita ja toimintaa kuten välituntitoimintaa. Yhteisen tekemisen kautta oppilaat tutustuvat toisiinsa ja koulun me-henkilö lisääntyy.
Lisäksi tukareilla on tärkeä tehtävä toimia silminä ja korvina ja kertoa aikuisille, mikäli he näkevät kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä. Kiusaamistilanteiden ratkaiseminen on aina aikuisen vastuulla. Monissa kouluissa tukioppilaat kiertelevät välituntisin ja käyvät juttelemassa oppilaiden kanssa.
Miten alakoulun tukioppilastoiminta eroaa kummioppilastoiminnasta?
Monissa kouluissa toteutetaan kummioppilastoimintaa, jossa jokaiselle aloittavalle pikkukoululaiselle osoitetaan oma kummioppilas ylemmiltä luokilta. Tukioppilaita on vähemmän kuin kummioppilaita ja tukarit toimivat vapaaehtoisesti. Siinä missä kummioppilastoiminta on yksilöiden välistä, kohdistuu tukioppilastoiminta koko kouluyhteisöön.
Mitä hyötyä tukioppilastoiminnasta on alakoulussa?
Tukioppilastoiminta vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, lisää oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja ennaltaehkäisee yksinäisyyttä ja kiusaamista. Tukioppilastoiminta sitouttaa oppilaat itse vaikuttamaan myönteiseen ja turvalliseen kouluilmapiiriin.
Tukioppilastoimintaa on tutkittu laajasti ja pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toteutettuna sen on todettu lisäävän yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevän kiusaamista (Karvi 2022).
Miten alakoulun ja yläkoulun tukioppilastoiminta eroavat toisistaan?
Alakoulun tukioppilastoiminta keskittyy ennen kaikkea yhteisöllisyyden rakentamiseen ja yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn. Samalla ennaltaehkäistään kiusaamista. Yläkoulun tukioppilastoiminnassa kohderyhmänä ovat erityisesti uudet seiskaluokkalaiset. Alakoulussa tukioppilaiden kohderyhmänä on koko kouluyhteisö.
Miten tukioppilastoimintaa resursoidaan?
Kouluilla on eri tapoja resursoida tukioppilastoimintaa. Keskeistä on, että tukioppilasohjaajat saavat ohjaustyöhön riittävästi resursseja. Kun ollaan käynnistämässä uutta toimintaa, ohjaustyöhön tulisi varata vähintään 1 vuosiviikkotunti/ohjaaja.
Esimerkkejä resurssointiin: koulun kehittämisraha, kerhoraha, ylityökorvaus, tiimitunti. Joissain kouluissa tukioppilastoiminta on valinnaisaineena.
Sekä tukioppilaat että tukioppilasohjaajat tarvitsevat koulutusta työnsä tueksi. Tukioppilaiden peruskoulutuksen kesto on 8 oppituntia. Tukioppilastoiminnan ohjaajat käyvät MLL:n järjestämän ohjaajan peruskoulutuksen. Peruskoulutuksia järjestetään verkkokoulutuksina 2 kertaa vuodessa.
