Tukioppilastoiminta koulussa
Tukioppilastoiminnan juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, josta ohjelma tuotiin MLL:n toimesta Suomeen yli 50 vuotta sitten, vuonna 1972. Sen alkuperäinen tavoite oli tehdä päihdevalistusta nuorilta nuorille. Tutkimukset tukivat sitä, että vertaisen sanalla ja esimerkillä on vaikutusta.
Päihdevalistus on jäänyt taka-alalle, ja toiminnan painotus on siirtynyt tässä hetkessä nuoria puhuttaviin aiheisiin, kuten yksinäisyyden torjumiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Alkuajoista on kuitenkin säilynyt vertaistuen ja vertaisvaikuttamisen ajatus. Tukioppilastoiminnassa keskeistä on nuorten sitouttaminen kouluhyvinvointityöhön. Tukioppilastoiminnan perusajatuksena on toisia kunnioittava arvomaailma ja toimintatavat, joilla tavoitellaan hyvinvoivaa koulua kaikille nuorille.
Tänä päivänä tukioppilastoimintaa toteuttaa 93 % suomenkielisistä ylä- ja yhtenäiskouluista ja vuosittain noin 11 000 oppilasta toimii tukioppilaana. Ruotsinkielisestä sisarohjelmasta (Vänelevsverksamhet) vastaa Folkhälsan.
Tukioppilastoiminta on parhaimmillaan muiden ystävällistä huomioimista tavallisina koulupäivinä.
Tukioppilastoiminta on esimerkiksi oppilaiden tutustuttamista toisiinsa, koulun esittelyä uusille oppilaille, vertaistukea erilaisissa asioissa, yksinäisten pyytämistä mukaan ja kiusaamiseen puuttumista.
Lisäksi tukioppilaat voivat järjestää mukavia tapahtumia, joilla luodaan iloa koulupäiviin ja myönteistä ilmapiiriä. Tukioppilastoiminta vahvistaa vertaistuen keinoin nuorten osallisuutta, rakentaa turvallista kouluilmapiiriä sekä ennaltaehkäisee kiusaamisen lisäksi yksinäisyyttä.
Toiminnalla edistetään kaveritaitoja, ryhmässä toimimisen taitoja, harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, toisen huomioimista ja empatiaa.
On arvokasta, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta omasta yhteisöstään sekä opettelevat aktiivista toimijuutta. Jokaisella on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tehdä hyvää.
