Ryhmäyttäminen peruskoulussa

Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan prosessia, jossa ryhmän jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta, viihtymistä ja tuntemista kehitetään ja tuetaan tietoisesti. Ryhmäytymisprosessin tarkoituksena on edistää toisten tuntemista niin, että ryhmän jäsen tuntee olonsa ryhmässä mukavaksi ja turvalliseksi, hän tuntee voivansa vapaasti viihtyä ja ilmaista mielipiteitään, yrittää ja välillä erehtyäkin. Näin ollen ryhmäytyminen on edellytys myös kannustavan oppimisympäristön syntymiselle.

Jokainen luokka on erilainen ja ainutlaatuinen, mutta niiden taustalla vaikuttavat samat ryhmätoiminnan ilmiöt. Ryhmän kehittyminen toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja tutustumista.

Toimiva ja turvallinen luokka alkaa muodostua siitä, että kaikki oppilaat tuntevat toisensa mahdollisimman hyvin ja ryhmäytyvät kiinteäksi luokaksi. Ryhmän tutustuminen onnistuu hyvin pienryhmissä. Vaihtuvissa pienryhmissä työskenteleminen takaa, että ryhmäläisille syntyy useita kahdenkeskisiä kontakteja. Näin oppilas saa oppitunnin sisällä mahdollisuuden löytää luokasta niitä ihmisiä, joiden kanssa työskentely sujuu hyvin ja oma olo tuntuu luontevalta.

Turvallinen ryhmä ei synny hetkessä vaan ryhmän vuorovaikutus vaatii tietoista kehittämistä pitkin lukuvuotta. Lukuvuoden alku on merkittävä vaihe ryhmän turvallisuuden muodostumiselle ja etenkin koulunsa aloittavien oppilaiden ryhmäyttämiseen kiinnitetäänkin monissa kouluissa huomiota erilaisin tempauksin. Ryhmäyttämiseen ei kuitenkaan riitä yksi tutustumispäivä, vaan turvallisen ryhmän muodostumiseksi on tehtävä töitä jatkuvasti.

Ryhmän ohjaajan roolista opettajan työtä tarkasteltaessa opettajan tehtävänä on ryhmän kehittymisen edistäminen ja tukeminen. Ryhmä tarvitsee toimiakseen jonkun, joka ottaa vetovastuun ryhmästä. Opettajan on tärkeää arvostaa oppilaita ja auttaa heitä arvostamaan toisiaan. Tärkeä osa arvostuksen, turvallisuuden ja luottamuksen rakentamista on auttaa oppilaita ratkomaan keskinäisiä erimielisyyksiä luovasti ja rakentavasti.

Aikuisen vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryhmään kuulumisen tuesta ovat nousseet koulussa syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä keskeisimpinä esiin. Opettaja voi ratkaisevasti vaikuttaa luokan koheesioon kannustamalla myönteiseen vuorovaikutukseen, tunteiden ilmaisuun ja toisten huomioonottamiseen ja kunnioittamiseen. Ryhmäyttävien harjoitteiden ohella todelliset vuorovaikutustilanteet (esimerkiksi päätöksenteko, konfliktit) ovat paras rakennusalusta sekä turvallisuudelle että vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Opettaja tarvitsee herkkyyttä havaita tilanteet, jotka tarvitsevat purkamista ja keinoja, miten se tehdä.

Erilaiset toiminnalliset harjoitukset ovat hyvä tapa edistää hauskasti ryhmän keskinäistä tuntemista ja vuorovaikutusta. Erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla voidaan edistää hyvän ryhmähengen syntymistä ja ryhmäviestinnän taitojen kehittymistä sekä opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Harjoitusten avulla voidaan tarjota kaikille oppilaille positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia.

Oppitunneillakin on hyvä käyttää aikaa iloa ja intoa tuoviin piristäviin toiminnallisiin hetkiin. Tärkeämpää kuitenkin olisi kehittää opetusmenetelmiä niin, että ryhmän keskinäistä vuorovaikutusta tukevia elementtejä voidaan sitoa kiinteästi oppitunnin sisältöön. Opettajan on tärkeä pohtia tapoja, joilla harjoituksia voi kiinnittää oppiaineen sisältöön ja oppitunnin kulkuun. Esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentelyn suosiminen ja huomion kiinnittäminen ryhmäjakoihin on hyvä mahdollisuus lisätä oppilaiden välistä vuorovaikutusta.

Oppilaille on tärkeä kertoa, miksi leikkejä leikitään. Leikkien avulla pyritään hyvän luokkahengen syntymiseen, säilyttämiseen ja edistämiseen, jotta kaikilla olisi hyvä olla ryhmässä ja tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmän jäsenenä. On tärkeää, että luokassa kaikki pystyvät tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, vaikka sydänystäviä ei oltaisikaan.

Kaikkien leikkien jälkeen on hyvä keskustella oppilaiden kanssa

• miltä heistä tuntui tehdä tehtävää
• miltä tuntui, kun tehtävä oli ratkaistu
• miten yhteistyö sujui
• mikä oli kunkin oma rooli tehtävää tehtäessä?

Opettaja voi myös kysyä palautetta leikeistä ja niiden toimivuudesta. Se auttaa opettajaa kehittämään leikkiä tai täsmentämään ohjeistusta jatkossa. Palautekeskustelua voi käydä parin, pienryhmän tai koko ryhmän kanssa. On tärkeää, että edes muutama palaute käydään yhdessä läpi. Näin oppilaat tuntevat tulevansa kuulluiksi.