Vastuuntuntoiset, epävarmat, rohkeat ja välinpitämättömät

Kaikki kyselyn vastaajat jaettiin ryhmittelyanalyysin avulla erilaisiin ryhmiin sen perusteella, miten he asennoituivat nettikiusaamiseen puuttumiseen. Ryhmät nimettiin seuraavasti: vastuuntuntoiset, epävarmat, rohkeat ja välinpitämättömät.

Nuorista suurin osa, 78 % oli tehnyt asialle jotakin, kun häntä itseään oli kiusattu netissä. Kun nettikiusaaminen kohdistui toiseen henkilöön, puuttujien osuus oli hieman pienempi, 72 %. Ryhmien välillä ilmenee eroja siinä, miten nuoret toimivat, kun he huomaavat toiseen kohdistuvaa nettikiusaamista. Toisin sanoen nuorten erilainen asennoituminen näkyy osittain myös heidän puuttumisen tavoissaan. Kyselyssä puuttumisen tavoilla tarkoitetaan kiusatun puolustamista ja auttamista, kiusaamisesta ilmoittamista some-palvelun ylläpitäjälle sekä kertomista luotettavalle aikuiselle.

Vastuuntuntoiset suhtautuvat kiusatun asemaan empaattisesti sekä korostavat oman toiminnan merkitystä ja omia vaikutusmahdollisuuksia nettikiusaamisen ehkäisyssä. Ryhmässä tyttöjen osuus on 76 %, mikä viittaa siihen, että tytöt asennoituvat keskimäärin poikia vastuuntuntoisemmin nettikiusaamiseen puuttumiseen. Vastuuntuntoiset on kaikista ryhmistä suurin (461 nuorta), eli melkein puolet kyselyyn osallistuneista nuorista suhtautuu nettikiusaamiseen vakavasti. Tämä näkyy myös heidän toiminnassaan, sillä heistä 79 % oli puuttunut toiseen kohdistuvaan nettikiusaamiseen, mikä on eniten kaikista ryhmistä. Puuttumisen tavoista vastuuntuntoiset -ryhmässä korostuu etenkin kiusatun auttaminen ja puolustaminen.

Epävarmat (236 nuorta) pelkäävät joutuvansa itse vaikeuksiin tai kiusatuksi, jos he puuttuvat sosiaalisessa mediassa omalla nimellä nettikiusaamiseen. Ryhmään kuuluvat nuoret suhtautuvat myötätuntoisesti kiusatun auttamiseen, mutta kokevat omat vaikutusmahdollisuudet pienemmiksi kuin muiden ryhmien vastaajat. Epävarmemmasta suhtautumisestaan huolimatta kuitenkin yli puolet (66 %) ryhmän vastaajista oli puuttunut toiseen kohdistuvaan nettikiusaamiseen.

Rohkeat -ryhmä (227 nuorta) eroaa muista ryhmistä pelottomalla suhtautumisella nettikiusaamiseen puuttumiseen, kun se tapahtuu sosiaalisessa mediassa omalla nimellä. Ryhmän nuoret eivät pidä nettikiusaamiseen puuttumista vain aikuisten asiana, ja suhtautuvat myötätuntoisesti kiusatun tukemiseen. Rohkeat -ryhmästä 69 % oli puuttunut tilanteeseen, jossa jotakin toista oli kiusattu netissä. Nettikiusaamiseen puuttumisen tavoista kiusatun auttaminen ja puolustaminen on rohkeat -ryhmän nuorille hyvin yleistä. Sen sijaan tapahtuneesta kertominen luotettavalle aikuiselle tai ilmoittaminen some-palvelun ylläpitäjälle on vähäisintä verrattuna kaikkiin muihin ryhmiin.

Välinpitämättömät -ryhmään kuuluvia vastaajia yhdistää muita ryhmiä välinpitämättömämpi asennoituminen nettikiusaamiseen puuttumiseen. Näiden nuorten mielestä kiusaamisen kohteeksi joutuneelle ei ole niin tärkeää, että joku puolustaa ja osoittaa tukensa kiusatulle. Tähän ryhmään kuuluvat eivät pidä myöskään tärkeänä jokaisen oman toiminnan merkitystä nettikiusaamisen lopettamisessa. Välinpitämättömät on kaikista ryhmistä pienin (166 nuorta). Ryhmässä poikien osuus (65 %) on huomattavasti tyttöjä (27 %) suurempi, mikä viittaa siihen, etteivät pojat pidä nettikiusaamiseen puuttumista yhtä tärkeänä kuin tytöt. Asennoitumisestaan huolimatta välinpitämättömät -ryhmästä suurin osa (61 %) oli puuttunut nettikiusaamiseen. Silti muihin ryhmiin verrattuna heidän puuttumisensa on kaikkein vähäisintä. Puuttumisen tavoista erityisesti kiusatun puolustaminen ja auttaminen on heille paljon harvinaisempaa kuin muiden ryhmien nuorille.

Kirjoittaja: Sammeli Saari, Lapin yliopisto. Saari  työstää MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn aineistoon perustuvaa pro gradu -tutkielmaa, joka valmistuu vuonna 2021.