Siirry sisältöön

Aikaseikkailu-ohjaajan koulutus

Osio 1. Aikaseikkailu-kerho

Koulutuksen ensimmäisessä osiossa käsittelemme Aikaseikkailu-kerhoa ja sen tavoitteita.

Suoritettuasi verkkokurssin ensimmäisen osion osaat kertoa Aikaseikkailu-kerhosta työkaverillesi ja määritellä kerhon tavoitteet. Syventävässä osiossa tarjoamme sinulle mahdollisuuden pohtia kerhotoiminnan merkitystä oppijan hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi kannustamme sinua pohtimaan, miksi koulun kerhotoimintaa tarvitaan.

 


On tärkeää tukea lasten luottamusta omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen. Aikuiset rakentavat yhdessä tulevaisuutta lasten kanssa ja se millaiseksi se muodostuu, on viime kädessä kiinni meistä itsestämme.

Mikä on Aikaseikkailu-kerho?

Aikaseikkailu on koulun kerho 3.—4.-luokkalaisille. Kerhossa lapset harjoittelevat leikillisyyden ja pelillisyyden avulla esimerkiksi omien vahvuuksien tunnistamista, empatiaa ja ongelmanratkaisutaitoja.

Aikaseikkailu sisältää kaksi kerhomallia, jolloin kerhotoimintaa voi järjestää ympäri lukuvuoden.

  • Aikaseikkailu kestävä kehitys -kerho
    Kerho käsittelee ympäristöä ja luontoa. Erityisesti keskitytään lapsen lähiympäristöön, arjen toimiin ja kestävään kehitykseen.
  • Aikaseikkailu tulevaisuuslukutaito -kerho
    Kerho käsittelee vimpaimia ja mediaa. Erityisesti keskitytään ympäröivään yhteiskuntaan, teknologian kehitykseen ja mediataitoihin.

Kerhoissa suunnitellaan Aikaseikkailija-hahmo, jolle kerhon aikana kerätään lisäominaisuuksia. Lisäksi kerholaiset saavat itse osaamismerkkejä hauskoista ryhmätehtävistä. Kerhon päättää aikahyppy tulevaisuuteen.

 

Kesto

Kerho-ohjelma sisältää kymmenen kerhokertaa. Kerho on mahdollista toteuttaa myös kahdeksan kerhokerran kokonaisuutena.

Yksittäinen kerhokerta on toteutettavissa 90 minuutissa mutta hyvä on noudattaa koulun kerhojen kestoja. Kerhossa voidaan tarjota myös välipala, jos tämä koulun puolesta on mahdollista.

Kohderyhmä

Kerhon kohderyhmänä ovat 3.–4.-luokkalaiset. Toivomme, että kerhoa lähtökohtaisesti tarjottaisiin näille vuosiluokille. Koulu saa kuitenkin kutsua kerhoon oppijoita, joiden katsoo hyötyvät kerhotoiminnasta, iästä riippumatta.

Kannustamme myös oppilashuoltoa ja koulun muita ammattilaisia rohkaisemaan kerhoon lapsia, jotka viettävät paljon syystä tai toisesta aikaa yksin, joilla on lieviä oppimisen vaikeuksia tai joilla on perheessä huolia osallistumaan kerhoon.

Kerhoon voi ottaa myös erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Jos lapsella on koulussa erityisen tuen tarpeita, on tärkeää varmistaa, että hän saa myös kerhossa tukea osallistumiseen (esimerkiksi avustajien tarpeen varmistaminen).

Yhdenvertaisuusnäkökulmasta lapsia ei voi käännyttää kerhosta pois sillä perusteella, että siellä ei ole riittävästi aikuisia.

Ryhmäkoko

Kerho-ohjelman toiminnallisuuden ja yksilöllisen huomioisen takia suosittelemme ryhmäkooksi enintään seitsemää lasta / kerho-ohjaaja.

Tila

Kerho järjestetään osana koulun kerhotoimintaa eli koulun tiloissa.

 

Lapsemme elävät nopeiden globaalien muutosten aikakaudella ja heitä huolettavat aikaisempia sukupolvia useammin suuret kysymykset ja tulevaisuuteen liittyvät asiat, kuten ilmasto, luonto, teknologia, kulutus ja ravinto. Lapset tarvitsevat aikuisten tukea näiden kysymysten käsittelyyn.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa
LUKUVINKKI: Lapset tarvitsevat luottamusta tulevaisuuteen, 2020

Aikaseikkailun tavoitteet

Kerhon tavoitteisiin pääset tutustumaan kuvakorttien avulla.

Tehtävä

Hienoa, nyt olet selvillä Aikaseikkailu-kerhosta yleisellä tasolla. Pohdi vielä, mitä haluaisit itse oppia, kokea ja saavuttaa aikaseikkailun aikana.

Testaa vielä muutaman kysymyksen avulla, mitä sinulle jäi ensimmäisestä osiosta mieleen. Valitse oikeat vaihtoehdot.

 

Yhteenveto

Loistavaa, olet nyt suorittanut koulutuksen ensimmäisen osion. Siirry seuraavaan tulevaisuuslukutaitoa käsittelevään osioon.

Halutessasi voit syventää osaamistasi perehtymällä kerhotoiminnan tuomaan hyvinvointiin. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus mieleiseen harrastukseen.

Syventävä osio

Koulun kerhotoiminta on osa koulun osallistavaa toimintakulttuuria

HUOMIO: Tutustu syventävään osioon heti tai palaa aiheeseen silloin, kun se on sinulle ajankohtainen.

Kehittämiskeskus Opinkirjon osallisuus- ja demokratiakasvatuksen erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta kertoo koulun kerhotoiminnan myönteisistä vaikutuksista.

Koulun kerhotoiminnalla on monia myönteisiä vaikutuksia. Laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta on yksi yhteisöllisyyttä edistävä rakenne, kun kerhoissa lapset tutustuvat toisiinsa.

Kerhotoiminta on samalla yksi osallistavaan toimintakulttuuriin liittyvä asia. Oppilaiden osallisuus lisääntyy, kun he ovat mukana suunnittelemassa koulunsa kerhotarjontaa. Kerhotoiminnan luonteeseen kuuluu osallistujien kuuleminen ja kuunteleminen, toiminnan suunnittelu yhdessä, yhteisen keskustelun ja päätöksenteon toteuttaminen.

Kerhotoiminta mahdollisuutena kehittää opetusmenetelmiä

Eräässä kerhopilotissa havaitsimme, että toiminnan aikana lapset antautuivat ohjaajan kanssa syvällisiin keskusteluihin aiheista, jotka ohjaajana toimineen opettajan näkökulmasta olivat yllättäviä. Lapset, joiden suhtautuminen koulunkäyntiin oli haastava, olivatkin kerhotunneilla omaehtoisesti keskustelleet koulunkäynnin merkityksestä ja miksi ylipäätään lapset käyvät koulua.

Kouluympäristössä järjestettävissä kerhoissa ohjaajina toimivat opettajat voivat reflektoida myös omaa toimintaansa.

Erilaisissa Opinkirjon toteuttamissa kerhopiloteissa on antauduttu pohtimaan opettajan ja ohjaajan roolien yhtäläisyyksiä ja eroja ja kokeiltu opetusmenetelmien kehittämistä. Jotkut kerhot ovat linkittyneet osaksi koulun toimintaa ja avanneet lapsille ja nuorille mahdollisuuden olla mukana kehittämässä koulun toimintakulttuuria oppilaita osallistavaksi. Joskus kerhojen ohjaaminen on ollut harjoittelua siihen, miten opettaja voi kehittää opetustaan entistä osallistavammaksi.

Koulun kerhot väylänä oman kiinnostuksen kohteen löytämiselle

Lapselle oman koulun kerhot ovat väylä, josta löytää omat kiinnostuksen kohteet. Monipuolinen kerhotarjonta mahdollistaa uusien taitojen kehittämisen tai uuden harrastuksen löytämisen sellaistenkin aiheiden piiristä, jotka eivät ole tuttuja lapsen lähipiirille. Kouluissa kerhot voivat innostaa lapsia harvinaistenkin teemojen pariin, kuten tieteeseen, teknologiaan, vaikuttamiseen tai aikaseikkailuun.

Koulun kerhotoiminta on lähipalvelu, jonka lapset tavoittavat helposti ja joka on tarjolla kaikille lapsille yhdenvertaisesti riippumatta perheen taustasta, varallisuudesta tai muista lapsesta riippumattomista asioista.

Koulun kerhoissa vietetään vapaa-aikaa

Aktiivinen kerhotoiminta kouluissa helpottaa lasten mahdollisuuksia viettää mielekästä vapaa-aikaa. Aina ei tarvitse harrastaa tavoitteellisesti, edetä taitotasolta toiselle tai yleensäkään suorittaa omaa vapaa-aikaansa.

Mutta vapaa-ajalla voi olla mielekäs tarkoitus ja sisältö, johon kerhot voivat antaa mahdollisuuden. Joskus lapsetkin voivat olla vain vapaalla, jutella kavereiden kanssa ja keksiä itse omaa tekemistä. Taitava kerhon ohjaaja tarjoaa tällaisenkin mahdollisuuden turvallisessa ympäristössä omalla koululla.

 

Yhteenveto

  • Laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta on yksi yhteisöllisyyttä edistävä rakenne, kun kerhoissa lapset tutustuvat toisiinsa.
  • Oppilaiden osallisuus lisääntyy, kun he ovat mukana suunnittelemassa koulunsa kerhotarjontaa.
  • Kouluympäristössä järjestettävissä kerhoissa ohjaajina toimivat voivat reflektoida myös omaa toimintaansa.
  • Monipuolinen kerhotarjonta mahdollistaa uusien taitojen kehittämisen tai uuden harrastuksen löytämisen sellaistenkin aiheiden piiristä, jotka eivät ole tuttuja lapsen lähipiirille.
  • Koulun kerhotoiminta on lähipalvelu, jonka lapset tavoittavat helposti ja joka on tarjolla kaikille lapsille yhdenvertaisesti riippumatta perheen taustasta, varallisuudesta tai muista lapsesta riippumattomista asioista.
  • Aktiivinen kerhotoiminta kouluissa helpottaa lasten mahdollisuuksia viettää mielekästä vapaa-aikaa.

Takaisin ylös