Uusperheessämme kotona asuva 6v-tyttö ei laske viikonloppuisin 3v-poikaa huoneeseensa leikkimään. 6v kovin mustasukkainen äidistä. Olemme yrittäneet sopia vuorotteluista, että molempien huoneissa leikitään. Läheskään aina ei onnistu. 6v linnoittautuu huoneeseensa ja 3v tökkii huoneen ovea. Omat lelut ovat tärkeitä. Joitakin kauppaleikkejä ja pelejä suostuu jakamaan. Toki molemmilla lapsilla on oltava oma paikka, jossa saa omassa rauhassaan olla. Tyttö ei jaksa poikien leikkejä, kun taas poika ikävissään haluaa leikkiä tytön kanssa, ja härnää minkä kerkiää. Mikä neuvoksi?
Kolmen vuoden ikäero tuntuu tuossa iässä: kuusivuotias on jo ”iso tyttö”, kun taas kolmevuotias on hänestä melkein vauva vielä. Leikit ei suju pakottamalla, ja lapsella on oikeus omaan rauhaan ja omaan huoneeseen.
Mitäpä jos aikuiset menisivät leikkeihin mukaan ainakin joskus? Silloin voisi kuusivuotiaskin suostua leikkimään yhdessä nuoremman kanssa, ja huomaisi, että se voi olla jopa hauskaa.
