Hei,
laitanpa tänne viestiä,kun en ”kehtaa” tätä oikein missään tuoda esille. Eli olisiko teillä vinkkejä tai jotain antaa jotain rohkaisevaa viestiä tilanteessamme. Perheessämme on 18-vuotias poika, joka muuttamassa ensimmäiseen omaan kotiin ja pian 16 vuotta täyttävä tyttö, joka perheemme ainoa tyttö. Nuoremmat ovat pian 12-vuotias esimurkkupoika ja 7v ekaluokkalaispoika. Ongelmana sisarusdynamiikka. Tyttö kohtelee todella rumasti kumpaakin pikkuveljeään, nimittelee tyhmäksi, naureskelee näille, vähättelee jne. Nuorempien välit olleet tosi hyvät, mutta nyt esimurkkuileva poika alkanut nimitellä pienempää ja itkuhan siinä pienemmältä tulee. Tämä varmaan helpottuu hieman, kun saavat pian omat huoneet ja siten omaa tilaa enemmän. Mutta erityisen huolissani tästä tytöstä, jonka käytökseen puutun kyllä aina, mutta siitä ei tunnu olevan mitään hyötyä. Esim. äsken taas nimitteli tyhmäksi 7-vuotiasta, ja kun puutuin tähän, vastaa vain että ”En voi valehdella, ei toi mikään fiksukaan ole, eikä kiinnosta sen tunteet.”
Minulla särkyy sydän, ja vaikka miten yritän tuoda esille sitä, miltä tuollainen hänestä itsestään tuntuisi ja miten pahalta tuntuu kuunnella tuota, niin ei auta. Nyt on sitten tämä pienin alkanut kohdella koulukavereita samalla mitalla, eli jäänyt kiinni kiusaamisesta mitä selvitelty koulussa. Olen niin nolo, häpeissäni ja tuntuu epäonnistuneelta. Keskustelen ja yritän, mutta homma vaan jatkuu. Perheemme on ehjä, mutta kasvatustyö valtaosin tunneasioissa on minun vastuullani. Parisuhteessa on ollut ongelmia ja syyllistän siitäkin itseäni, että lapset ovat reagoineet jotenkin siihen.
Muuten tämä tyttäreni on ystävyyssuhteissaan ja koulussa todella lämmin, ystävällinen ja miellyttävä. Minulle tietysti näyttää sen toisen puolensa, mutta osaa olla myös mukava, mutta ei veljille. Varmasti on mustasukkaisuuttakin ja kateutta, mutta olen yrittänyt olla mukana tytön elämässä. Kyselen kokeisiin, autan läksyissä tarvittaessa, katellaan välillä yhdessä leffoja ja laitetaan ruokaa, joten jotenkin vaikea uskoa että kokisi jääneensä niin paljon vähemmälle.
Joten onko teillä ollut vastaavaa ja mikä on auttanut?
