Hei! tämä on hieman monimutkainen asia, mutta yritän parhaani mukaan sen kertoa ja, josko saisin neuvoja ja vinkkejä kuinka voisin auttaa tässä tilanteessa.
Eli Olen itse jo täysi-ikäinen ja asun avopuolisoni kanssa toisella paikkakunnalla. Vanhempani erosivat keväällä äitimme löydettyään uuden miehen ja jättäessään muun perheen isän huolehdittavaksi. Kaikki pikkusisarukseni oli tällöin alaikäisiä ja nyt minusta seuraava on täyttänyt 18-vuotta kesällä.
Hän käyttäytyy isäämme kohtaan todella epäkunnioittavasti eikä ota itse vastuuta mistään. Hän haistattelee ja kiroilee paljon ja haukkuu isäämme.
esim.Siskollani oli kesätyö jonne oli työpaikalta hoidetty kyyditys töihin. Töistä oltiin soiteltu siskolleni, koska häntä ei ollut näkynyt sovitussa paikassa sovittuun aikaan ja siskoni oli sitten tokaissut, ettei jaksa niin aikaisin herätä kun olis kyyditys vaan hän on järkännyt oman kyydin. Myöhemmin siskoni soitti isällemme ja kironnut ja haistatellut, koska isä ei ollut herättänyt siskoani töihin ja hän oli sieltä myöhästynyt. Isä ei ollut ollenkaan tietoinen asiasta.
Siskoni ei ota ollenkaan vastuuta ja rahaa hällä menee ryyppäämiseen. Miehiä hänellä riittää, monta joka päivä ja aina eri mies. Rahaa vinkuu ja hän on todellinen helvetti perheessä. Isä ei osaa hallita yksin tilannetta ja muut murrosikäisetkin kiukuttelevat vieressä.
Siskollani on murrosikä kestänyt todella pitkään ja yhdessä vaiheessa jo ajattelin, että hän olisi nyt kypsempi ja osaa käyttäyty, mutta luulin väärin. Vanhempien erolla varmasti iso vaikutus käyttäytymiseen, mutta miten tilanteen saisi haltuun. Isäni on aivan loppu eikä tiedä miten täysi-ikäisen tyttären kanssa toimia.
Pahoittelen sakaista tekstiä, mutta toivon että ymmärrätte pointin ja osaatte neuvoa kuinka tulisi toimia tässä tilanteessa.
Hei!
Olet todella huolehtivainen ja kypsä isosisko, ja kannat paljon vastuuta siskostasi. Olet oikeassa, että vanhempien ero on varmaan osasyy siskosi sekavaan tilanteeseen. En tiedä, miten paljon vanhempasi keskustelivat erosta lasten kanssa, ja oliko lapsilla mahdollisuus kertoa omista tuntemuksisitaan ja ajatuksisitaan. Voisitkohan sinä kertoa avoimesti siskollesi huolesi hänestä ja keskustella ensin hänen kanssaan? Ehkä hänen olisi helpompi avautua siskolleen kuin vanhemmille. Sen jälkeen voitte vaikka yhdessä pohtia tilannetta, ja sitä miten mennä eteenpäin. Ehkä siskosi kaipaa kuuntelijaa ja tunnetta siitä, että joku välittää hänestä.Itse koin vanhempieni eron kun olin 16-vuotias, ja minusta tuntui silloin kuin maailmani olisi romahtanut ja vastuuta piti ottaa liian paljon ja liian aikaisin. Keskustelu ja tunne siitä, että joku ymmärsi ja välitti minusta auttoi silloin minua. Mutta aluksi tunsin olevani täysin hukassa. Ihanaa kun on tuollaisia isoja siskoja!
Tsemppiä!
Aikku
Kiitoksia neuvoista. Minun täytyy yrittää jutella hänen kanssaan. Tuntuu todella, ettei kukaan ole kuunnellut heitä vaan jättänyt keskenään murehtimaan asiaa.
