Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
poikamme (täytti juuri 2v) lyö otsaansa lattiaan kiukustuessaan.
Tekee tätä todella paljon, esim. kiellettäessä menemään johonkin tai koskemasta johonkin.
Myös vaarallisissa tilanteissa esim. ”ei saa ottaa veitseä” ja kun otan kielletyn esineen pois, niin suuttuu ja lyö päänsä.
Myös nukutustilanteessa, kun viedään sänkyyn, saattaa löydä päänsä sängynlaitaan.
Kun jätimme n. 3kk sitten tutin pois, poika alkoi nukuttamistilanteessa lyömään otsaansa mattoon, mutta nykyään tilanne on riistäytynyt ihan käsistä. Olemme ihan neuvottomia mieheni kanssa.
Otsa on ihan mustelmilla ja olen kysynyt päiväkodista apua, myös neuvolasta. Olen saanut ristiriitaista ohjetta, neuvolasta sanoivat, että lapselle voisi sanoa ”tuo on ihan tyhmää, satutat vain itsesi” ja olla reagoimatta siihen, päiväkodista taas käskivät ottaa syliin, jos alkaa raivoamaan ja keskustella tunteista.
Kumpikaan keino ei oikein ole tehonnut.
Myös nukkumaanmenot ovat hankalia, poika tulee omasta sängystään varmaan sen 100X pois ennen nukahtamista (sänky omassa huoneessa, ovi raollaan).
Välillä itkee kun viedään takaisin, välillä saattaa olla pitkänkin tovin hissukseen ja sitten tulee taas pois ja alkaa ravaaminen. Ollaan sanottu ”hyvää yötä, nyt nukutaan” välillä. Välillä ei puhuta mitään.
Kun pinna palaa, niin sitten tulee jo hieman kovempaan ääneen toivotettua hyvää yötä.
Öisinkin poika tulee meidän sänkyyn, enkä ole jaksanut tätä enää estää, kun siten saamme sentään joten kuten nukuttua, kun aikaisemmin piti käydä hyssyttelemässä pojan huoneessa jopa 5X yössä.
Jos jollakulla on vinkkiä, miten tässä tilanteessa kannattaisi toimia, niin tulisi todella tarpeeseen!
HEI
Meillä oli AIVAN sama tilanne tuossa iässä. Pään hakkaaminen loppui vähitennen kun sitä ei ollut huomaavinaan. Sängystä hyppääminen oli suurempi ongelma koska kun oli vienyt lapsen yli 20 kertaa takaisin sänkyyn teki mieli istua hänen päällä ;-)… mutta joskun ennen 30 kertaa hän alkoi ymmärtämään että tämä ei käy päinsä. Muistaakseni istun huoneen ulkopuolella odottamssa…., meni yli viikko, ja sitten taas uusintana parina iltana.
Vanhemman lapsen kanssa nousimme aina ylös ja veimme heti omaan sänkyyn, hän ei ole koskaan nukkunut meidän sängyssä. Nuoremman kanssa annetaan nukahaa ennenkun kannamme pois, mutta hän tulee sitten joka yö ;-)
Kyllä se siitä – näitä kausia tulee ja menee.
Tsemppiä
Meidän tyttö, nyt melkein 2,5v tehnyt tuota 1-vuotiaasta. TUrhaudumme molemmat helposti. Meidän tyttö tekee samoin myös silloin, kun ohjaa toimintaa/ kieltää. Ihana kuulla, että joillakin muillakin lapsilla sama ”vika”…
Unijututkin samantapaisia. Tutti ollut 1kk pois = nukuttaminen yhä vaikeampaa..meillä ollut piileviä korvatulehduksia, minusta myös mahaporttivikaa (=hikka helposti, sitten siitä nousee vatsan happoja ruokatorveen -närästää), joten ei ihme ettei huvita makoilla.
..mutta tosiaan -turhautumista esittää tuolla pään hakkauksella, ja omaa tahtoa. meillä onneks varovainen tyttö, joten ei ole ollut otsa mustelmilla. Jokatapauksessa,en tiedä miten poistaisin tavan eli saisin sanat hänelle tuohon tilanteeseen.