16-v. tyttäreni sanoi, että kun en maksa viikkorahaa (laistanut kotitöistä) hän menee myymään itseään. Lisäsi vielä, että se on ennenkin toiminut.
Olin aivan puulla päähän lyöty. Tytölläni oli kyllä kesällä joku 18.vuotias poika, minkä luona vietti öitään. Tätä poikaa ei meille esitelty, sanoi vain lempinimen ja iän. Eikä ollut kuulemma poikaystävä, vaan kaveri. Ja silti aina yökylässä…
Sanoin, että meidän täytyy tietää pojasta enemmän jos jotain sattuu, mutta tyttö sanoi, ettei enää käy siellä ja lopettikin sitten yökyläilyt.
Siskon mukaan tyttö vaan uhkailee itseään myymisellä minua.
Mutta on kai tämä ilmiö huolestuttavaa! Sanoin tytölle, että tästä asiasta vielä keskustellaan. Mitä teen?
Vakavaa.
Ei mitään yökyläilyjä enää tuollaisten puheiden jälkeen!
Isäkö ei puutu asiaan?!
Uhkaus saattaa olla uhmaa ja rajojen etsintää, mutta myös totta. Keskustellessa kannattaa kuitenkin olla vahvasti oman mielipiteen puolella, jos epäröit, tilanne on menetetty. Asiat pitää käsitellä tyttären omasta näkökulmasta: Oletko aivan varma, että teko olisi rahan arvoista? Arvostaisitko itsesäsi yhtä paljon teon jälkeen kuin ennen tekoja? Haluatko todella, että sinut tunnetaan teoista? Nämä asiat tai maine eivät valitettavasti unohdu pitkänkään ajan kuluessa. Suomi on pieni maa ja maapallo kutistuu koko ajan.
Uskon, että tyttäresi etsii kovan kautta itselleen rajoja ja niitä hän myös tarvitsee. Sanat sivaltavat sinua varmasti, se on tarkoituskin. Kuitenkin säilytä kirkkaana mielessä, että rajat ja rakkaus ovat kuitenkin meidän vanhempien päätehtävät lapsen kasvatuksessa.
Nyt tyttö sanoi, että tuo itsensä myyminen ei pidä paikkaansa. Sanoi niin vaan tahallaan. Ilmeisesti minua kiusatakseen. Voi elämä mihin noiden teinien kans vielä joutuu!
Toivottavasti ymmärtää sitten kun/jos itellä joskus on lapsia, mitä huolta lapset aiheuttavat vanhemmilleen.
Hyvä, jos tyttäresi ei oikeesti ole myynyt itseään ja puhuu vain sellaisia ärsyttääkseen!
Meillä oli oman teinin kanssa samaa pelkoa koko yläasteen ajan. Tytölle tarjottiin rahaa useaan otteeseen, mutta vaikka yritin ehdottaa että nostettaisiin kannetta (useampi tarjous keski-ikäisiltä miehiltä), niin tytär totesi ettei voi käräyttää potentiaaleja maksumiehiä. Vierestä sitten seurasi kuinka saman ikäinen tyttö sai runsaat korvaukset vastaavista tarjouksista. Meidän kohdalla sitten jo virkavalta epäili, että kaverin esimerkki ja saamat korvaukset saivat tytön keksimään omiaan.
Pahimmassa vaiheessa meillä tytär sitten ilmoitti ettei käy koulujaan loppuun kun tietää helpomman ja nautinnollisen tavan tienata rahaa. Haaveena oli lähteä ulkomaille tienaamaan! Kun otin yhteyttä sossuun, niin ottivat tytön kuultavaksi, mutta totesivat, että puhuu yhtä ja tekee ihan muuta. Eli ei aihetta huoleen. Vaan muutama kuukausi tämän jälkeen jäi kiinni ”housut kintuissa” itseään reilusti vanhemman miehen kanssa. Ja vaikka olikin vielä jonkin matkaa alle 16 v. niin syytettä ei saatu nostettua, kun tytär sanoi tehneensä kaiken omasta tahdostaan ja että he seurustelevat. Seurustelusta ei kuitenkaan ollut kyse.
Meille tuli tämän episodin jälkeen ”pakolliseksi” tuoda näytille kaverit. Tällä hetkellä tyttäreni seurustelee todella mukavan ikäisensä kanssa. Kyseinen kaveri halusi itse tulla esittäytymään kotiin ja koko ajan on pelattu avoimin kortein. Jossakin vaiheessa minulle sanottiin, että minun on vain vaikea hyväksyä sitä, että tytär alkaa kehittyä ja seksuaaliset virtaukset ärsyttävät minua. Siitä ei kyllä ollut kyse! Halusin vain, että tytär voi luottaa kumppaniinsa ja että seksi olisi tasavertaista alkuunsa. Nykyään vaan on kovin aikaisin alkanut kuulua seksi- juttuja nuorten ja jopa lasten taholta. Nuorisopsykiatria rummuttaa nuoren oikeuksia, mutta kai nuo lait ovat kuitenkin sitä varten, että niitä noudatetaan?