Mitä tai miten kannattaisi toimia lapsen kanssa, joka on tavattoman kiinnostunut kaikista tavaroita, muista kuin omistaan siis ? . Eli aamulla kun herää niin alkaa kissa ja hiiri leikki. Lapsi kulkee ympäri asuntoa pudottelemassa ja ottamassa kaiken mihin kädet yltää. Taitavana lapsena pääsee myös korkeammalle käyttäen vipuvartena vaikkapa kynää tai viivotinta tai vaikka lehteäkin. Eli ulottuvuudet ovat kunnossa. En voi hetkeksikään istahtaa alas vaan pitää kulkea koko ajan perässä. Olemme yrittäneet opettaa että pöydältä ei saa ottaa mitään ja joistain asioista kuten vaikkapa levyjen säätimien vääntämisestä lapsi saa lyhyen jäähyn penkille keskelle asuntoa. Tämä auttaa kyllä, mutta kun yritän laajentaa jäähyä tavaroiden alasrepimiseen täytyisi lapsen olla jäähyllä melkein koko ajan. Ja kun nyt jäähyjäkin on sanottu kasvatuksellisesti pahaksi, mitä en oikeastaan kyllä usko, niin mitä muuta voisin tehdä? Juoksemme siis melkein peräkkäin. Minä kieltämässä ja estämässä ja lapsi aina uutta kohdetta kohti melkein nauraen.
Leluja on ihan riittävästi, mutta nyt ne eivät kiinnosta. Ja vaatekaapit ja paperinkeräyspaperit saa sotkeä ihan vapaasti. Mutta asuntomme on sen verran pieni, ettei meillä ole mahdollista eristää laåsen ulottuvilta kaikkea mihin lapsi ei saa koskea.
Lapsen kanssa olen kotona ja paremmin menee niinä päivinä kun käydään jossain kylässä tai kerhossa. Mutta erityisesti viikonloput ja maanantait on raastavia. Isä osallistuu tähän kissa ja hiiri leikkiin yhtä lailla kotona ollessaan.
Sylittelyä ja hellimistä ja juttelua lapsi saa ihan varmasti tarpeeksi, siitä ei voi olla kyse. Puhetta ei ole vielä ja vähän mietin, että onkohan se osasyy tähän. Kun ei lapsi pysty kmmunikoimaan puhuen ollenkaan. Puheterapia aika odottaa. Muuten ei kehityksessä mitään ihmeellistä ja muiden lasten kanssa tulee hyvin toimeen ja vieraissa paikoissa on todlla kiltti ja tottelevainen.
Kaipaisin kovasti ideoita, joista voisin pohtia meidän tilanteeseen sopivia. Tänä aamuna yritin kieltämisen jälkeen jutella lapselle lapsen tasolla kyykkien asiasta, mutta tuntuu, että jutut menee vain ohitse.
Olisiko tämä nyt sitten muuten rauhallisn lapsen uhmaa? Miten suhtautuisin. Vaihtoehtona ei siis voi olla se, että kaikki tavarat siirretään pois lapsen ulottuvilta, koska se on mahdotonta. Tietysti veitsen yms vaaralliset on poissa ulottuvilta, mutta joka ikistä kynää ja voidepulloa en voi siirtää pois.
