Sellaista asiaa kysyisin että miten oma-aloitteisia tiedän murkkuikäiset pojat ovat? Tekevätkö mitään ilman pyyntöä/käskyä?
Oma 14.v poikani ei ole halukas tekemään oikeastaan mitään kotitöitä ja jos pyydän niin silloinkin vaan kovan vastaan väittämisen jälkeen… Sitten tuo oma-aloitteellisuus on aivan hukassa että vaikka näkee että kannan raskaita kauppakasseja niin ei ilman pyyntöä tule auttamaan….
Onko muilla samanlaista murkkujen kanssa?
Oletko kokeillut ns. ”palkintoja”, ei siis mitään ”saat uuden mopon ja tietokoneen jos pyyhit keittiönpöydän”, mutta pieniä vapauksia tms jos suostuu tekemään jotain ilmaan vastaanväittämistä?
Joistakin, varsinkin pojista monesti, voi olla vähän noloa jos auttaa vanhempiaan kaikessa aina halutulla tavalla ja rajojakin haluaa kokeilla, ”mitä mun pitää tehdä että ei tarvitse tehä kotitöitä, kuinka kauan vanhemmat jaksaa tätä” jne.
Jotkut haluaa auttaa tosissaan mutta taas sitten voi alkaa hävettämään jos tuleekin paljon kehuja ja sitten sitä aletaan odottamaan kokoajan?
Joten puhu pojallesi, sopikaa yhteiset säännöt mitä tehdään ja mitä siitä voi hyötyä, kerro että haluaisit hänen auttavan ja että hän on tärkeä sinulle yms. Aina se ulkokuori ei kerro kaikkea vaikka tietysti joskus kertookin.
Siunausta!
