Heippa!
Meillä on 4.5 ja 1.5 vuotiaat lapset. Meidän ongelmamme on se, ettemme tiedä mitä tekisimme lasten kanssa. Siis kyllähän niitten kanssa tulee oltua, syliteltyä, juteltua ja leikittyä paljonkin. Mutta mitä sitten kun vanhempia ei oikein samat leikit enää huvita? Onko normaalia, että nelivuotias ei keksi itsekseen mitään leikkejä? Eikä puolitoistavuotias? He eivät viihdy yksinään, ilman vanhempia, ollenkaan, vaan ovat jatkuvasti lahkeessa roikkumassa ja pyytämässä leikkimään. Tai sitten isompi hokee haluavansa katsoa telkkaria.
Käsittääkseni ainakin vanhemman ikäisen lapsen pitäisi jo omata sen verran mielikuvitusta, että jaksaa joitaisn aikoja leikkiä yksinään autoilla tms. Ollaanko me vanhempina jotnekin tapettu lasten mielikuvitus? Meillä on aina ollut aika vähän leluja, joten nyt kesällä päätimme ostaa jotain kivoja leluja lapsille ja he saivat itse valita joitain mieleisiä leluja. Eipä nekään kovin kauaa kiinnostaneet.
Mielestäni me kyllä vietetään paljonkin perheenä yhdessä aikaa, eli en voisi uskoa, että se olisi ongelma. Siis että lapset tarvitsisivat enemmän maidän huomiota ja läsnäoloa.
Kyllä mielestäni voi vaatia jo hieman itsenäistäkin leikkiä.
Meillä on 4, 6 ja 8v lapset. Nykyään emme käytännössä koskaan leiki heidän kanssaan… jopa hieman nolottaa sanoa. Jos teemme yhdessä jotain on se: seurapeli, ulkopeli, liikunta (esim pyörälenkki, uintiretki), metsäretki, leipominen, pyykkien viikkaus, astiapesukoneen tyhjäys, puutarhatyöt jne. Emme leiki lasten kanssa koskaan.
Me myös sanomme, että ”nyt omaan huoneeseen leikkimn” kun äänet rasittaa
joo kyllä voi vaatia lapsia olemaan hetken itsekseen tai yhdessä, myös sen 1,5v. lapsen.
onko teillä omaan mielikuvitusleikkiin innostavia leluja??
semmoisia jotka ei ole leikitty valmiiksi, esim. puupalikoita iso laatikollinen eri mallisia, dubloja saa poijilla olla iso läjä. pujunaradan osia, pikkuautoja ja automatto tms.
dinoja, ukkeleita jne.
sanot että nyt äiti juo kahvia ja lukee lehden. tai nyt ripustan pyykin tuletko auttamaan tia tiskikoneen. tai nyt katson tämän ohjelman ja tämä ei ole lapsille.
kiukkua varmaan tulee…mutta ääntä maqailmaan mahtuu.
ole määrätietoinen ja rauhallinen, mutta jämpti, pysy päätöksesi takana. älä anna lapsen raivon tai kiukun muuttaa sitä.
astiat ja hellakin on pojille ihan kiva. ja muovisia ruokia tms. llaita vaikka leikki lakuun ja hivuttaudu pois kun leikki on käynnissä.
sanot vaikka et nyt tää menis kotiin. ja ne jäis tänne leikkiin…tms. vähän niinkuin se kuuluis leikkiin….
tsemppiä.
Ei aina tarvitse tehdä ”jotain”. Aikuisella on lupa olla itsekseenkin ja tehdä omia asioita kotona. Lapselleni sanon aina kun tylsyys yllättää: ” Ei aina tarvitse tehdä mitään, voi vaan olla, sekin on jotain” ja tämä on kaikkein ärsyttävin vastukseni tylsyyteen, koska tiedän että osallistun kuitenkin tarpeeksi myös leikkeihin ja ym yhteisin toimiin. Näin lapsi saa tilaisuuden käyttää omaa mielikuvistusta, kun saa sen luvan vanhemmaltaan…
