Tyttäreni on kolmentoista.Puhuttelee minua alentavasta ja kiroilee minkä kerkeää.Kun torun häntä että minun ei tarvitse kuunnella omassa kodissani moista kielenkäyttöä hän jotenkin aina kääntää asian että minä aloitin ja minä huusin.Tänään paiskasi oven kiinni
suutuksissaan johon sanoin että jos tuo ei lopu niin ovet otettaan irti johon isäntä huusi olohuoneesta et ei kyllä oteta.Anteeksi kyllä pyytää pakon edessä mutta seuraavksi tulee kun olen niin tyhmä ja ärsyttävä eikä tykkää minusta.Ymmärrän kyllä että nuoren mielestä olen ärsyttävä mutta miten saan kiroilun loppumaan?Onneksi kyllä tekee kotitöitä ja hoitaa läksynsä.Jos minä en palvele häntä kun tyttö haluua niin sitten kysytään isää ja isähän palvelee.Toinen piirre on että hän tökkii minua kyljistä eikä osaa lopettaa ennenkuin suutun kunnolla.Onko muilla samanlaisia kokemuksia
Mielestäni murrosikäisen huonosta käytöksestä ei kannata tehdä suurta numeroa. Rajat tulee kuitenkin ilmaista selkeästi. Erityisesti äidin jatkuva haukkuminen ja fyysinen kiusaaminen on saatava loppumaan. Tyttärelläsi on jostakin syystä tarve osoittaa sinulle, että hän on arvoasteikossa sinua ylempänä. Kuitenkin nuorelle on parhaaksi se, että perheen sisäisessä valtajärjestyksessä vanhemmat ovat ylimpänä ja lapset alempana.
Minä olen tehnyt murrosikäisen poikani kanssa seuraavia järjestelyjä, jotka lanseerasin tilanteessa jossa hän oli alkanut käyttäytyä epäkunnioittavasti minua kohtaan ja laisti kaikesta kotityöstä
– maksan hänelle vastikkeellista viikkorahaa. Hän saa viikkorahaa 0-20e sen mukaan kuinka paljon hän tekee kotitöitä ja kuinka hyvin hoitaa koulun.
– jos hän käyttäytyy epäkunnioittavasti minua kohtaan tai jättää tekemättä jotakin, josta on yhdessä sovittu, hän menettää viikoksi tietokoneen ja oman television ja pelikonsolin. Kaikki ”ruudut” siis jo ensimmäisestä nimittelystä tms.
Ensimmäisillä kerroilla hän mesosi, mutta nyttemmin hän tyytyy osaansa. Itse asiassa systeemi toimii niin hyvin, että hän rikkoo sääntöjämme enää harvoin.
Voitko keskustella miehesi kanssa kuinka tyttärenne käytös häiritsee sinua? Tilannehan on helpompi saada hallintaan, jos te vanhemmat puututte yhdessä tyttären huonoon käytökseen.
Kuullostaa vähän liian villiltä. Ja että tytöllä on tosiaan paha olla, muttei ehkä pysty siitä puhumaan… Mikähän häntä eniten rassaa ? Onko ystäviä ja harrastuksia ? Miten koulu menee ?
Ootteko keskusteluyhteydessä ?
Ei oo helppoa laittaa rajoja lapselle, joka 13-vuotias vielä kyllä on, vaikkei mikään pikkulapsi.
Mitähän jos tekisitte yhdessä pelisäännöt kotiin ?
Siis koko perheellä…. Voisitteko istua yhdessä pöydän ääreen ja puhua tästä ja tehdä säännöt teille kaikille ?
Meillä ei nyt just oo murrosikäsiä (enää), mutta nuorempien kanssa on tehty tää juttu ja se on toiminu. Ekaks säännöt oli seinällä, mutta nyt ne on jo mielessä kaikilla. Säännöt velvottaa myös aikuisia ja välillä lapset huomauttaakin sääntöjen rikkomuksesta. Sitten palataan ruotuun.
Rakkautta koko perheelle.
Kyllä meillä on tytön huoneen ovi muutaman kerran lähtenyt ”jäähylle”. Tyttö nyt 15v ja viimeisestä jäähystä n. 1.5kk aikaa. Minua ei tökitä, eikä ovia paiskota ilman seurausta. Ovi lähtee jäähylle varmasti vieläkin.
Ennen kaikkea teidän tulee olla puolison kanssa samoilla linjoilla. Eihän siitä mitään tule jos toinen kieltää ja toinen myöntyy…Siis johdonmukaisuus.
Onko tyttärellä huolia, kouluväsymystä, kiusataanko koulussa, liikaa harrastuksia?
Keksisittekö tyttären kanssa mukavaa yhteistä tekemistä?
Jokin liikuntajuttu,leipomista,shoppailua,kyläreissu paikkaan jossa molemmilla kavereita…
Sinut hän kuitenkin kokee turvallisena aikuisena, koska uskaltaa pomottaa tietää ettet sinä ”jätä”.
Missän tapauksessa sinun ei tule hyväksyä kiroilua,haukkumista tai kylkiin tökkimistä.
Tarvittaessa yhteys perheneuvolaan.