Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Havahduin karuun totuuteen noin kuukausi sitten. Pian 16v poikani on totaalisen jälkeen jäänyt kehityksessään.
Pojan synnyttyä sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Pojan isän kanssa erosimme pojan ollessa 0,5v. Pojan täytettyä 2v hänet on sijoitettu isänsä huostaan elatuskyvyttömyyteni ja masennukseni vuoksi.
Silloin minut suljettiin samalla pois lapseni elämästä.
Omat vanhempana hämmensivät lisäksi soppaa omaksi edukseen.
Tapasin pienen yhteisen loman merkeissä poikani viime viikolla. Tiedossa oli jo että jotain hänessä on pielessä. Vanhemmiltaan, jotka ovat poikaa vuosien saatossa tapailleet, olivat kertoneet.
Tyrmistyin havaittuani että hänen yleissivistys on liki nolla,hän ei osaa mm. ilmansuuntia, saati että osaisi yhtäkään kaupunkia suomen kartalle sijoitaa tai nimetä.Miten hän on saattanut koulussa edetä ysille edes erityisluokallaan? Sosiaaliset taidot ovat hänellä pohja lukemissa. Mikään ns. nuorten asiat eivät kiinnosta hitustakaan. Kavereita hänellä ei ole. Hänellä on erilaisia aisti yliherkkyyksiä. Hän itse toistaa muistamattomuuttaan ja hahmottamis ongelmiaan.
Poika vain on ja kelluu päivästä toiseen. Kotonaan ei isän tyttöystävän takia halua tai pysty olemaan. Hengaa yksin mopolla ympäri maakuntaa päämäärättä tai istuu ABC asemalla.
Päihteitä ei käytä. Elämän suuria asioita hänellä mm. Lego keräily possut ja uimahalli.
Kysymys kuuluu voiko hän olla autistinen?
Minulla on nyt sovittu tapaaminen opettajan ja kuraattorin kanssa.
Minä itse olen harvakseltaan tavannut tai kuullut pojasta 14 vuoden aikana. Minut on todella suljettu pois isän toimesta.
Mitä kuvailemalleni nuorelle voi tehdä ? Siis jos hänelle ei vain ole isä koskaan kertonut tai siis elämää opettanut, kasvattunut.
Hei,
Viestistäsi huomaa että olet hämmentynyt ja huolissasi pojastasi. Kuvailit että poikasi yleissivistys on heikko ja sosiaaliset taidot ovat pohjalukemissa. Kerrot että pojallasi ei ole kavereita ja että pojan elämä tuntuu sinusta päämäärättömältä kellumiselta. Poikasi itse kuvasi hahmotusongelmiaan ja muistamattomuuttaan. Kiinnostuksen kohteita poikasi elämäsi ovat uimahalli, mopoilu ja keräilypossut.
Jäin pohtimaan mitä mukavaa voisitte tehdä yhdessä poikasi kanssa? Mitkä olisi niitä kivoja juttuja joista voisitte yhdessä kiinnostua? Poikasi tulee tarvitsemaan sinun läsnäoloasi tulevaisuudessa ja pohdinkin kuinka voisit löytää pojastasi vahvuuksia ja hyviä ominaisuuksia että voisitte keskittyä hyvän ja luottamuksellisen suhteen rakentamiseen. On hienoa että olet menossa tapaamaan pojan opettajaa ja kuraattoria, jotka varmasti osaavat auttaa sinua kysymyksissäsi.
Jos haluat jutella ajatuksistasi voit soittaa vanhempainpuhelimeen, numero on 0800 922 77. Vanhempainpuhelimen päivystysajat ovat maanantaina 10-13 ja 17-20, tiistaina 10-13 ja 17-20, keskiviikkona 10-13, to 14-20. Puhelu on maksuton. Voit myös kirjoittaa Vanhempainnetin kirjepalveluun, jossa pystytään vastaamaan syventyen tarkemmin asiaasi.
Hyvää kevättä toivottaen,
Vanhempainnetin päivystäjä