Kuinkahan monella on teini-ikäinen juuri nyt hatkareissulla? Omani lähti 2.12.2012 hatkaan, eikä häntä ole tavoitettu sen jälkeen. Huostaanotettu ja sijoitettu koulunkäynnin turvaamiseksi.Herää vaan kysymys, miten lastensuojelu sen paremmin pystyy turvaamaan mitään, kun jos nuori haluaa lähteä hatkaan, lähtee. Keinot tavoittamiseksi hyvin olemattomat.
Ei ensimmäinen hatka, mutta pisin. Kuukausi jo täynnä.
Hei!
Minulla vähän samanlainen kokemus. Tuntuu että on luvallista hatkata laitoksesta mutta ei kotoa. Itse jouduin tilanteeseen että jouduin uhkailemaan lapsukaiseni sosiaalityöntekijää oikeustoimilla jos hän ei saa loppumaan karkailuita. Lopulta lapseni samana iltana siirrettiin ”suljettuun laitokseen” joka oli kuin taivaan lahja meille kaikille.
Valitettavasti hatka reissuilla eniten etsimässä olivat me sukulaiset eikä laitoksen henkilökunta. Itse ilmoitin karkaamisesta aikaisemmin lapsen kotona asuessa niin kolmannen kerran jälkeen tuli eteen huostaanotto. Avuhuollon tukitoimia emme ole kotiin saaneet vain jokaisen hatka reissun vuoksi olen soittanut poliisille ja lapsi sijoitettu kiireellisesti kahdesti kolmen kuukauden ajaksi. Kolmas hatka reissu tapahtui vuosi sitten laitoksesta jolloin lapsi huostaanotettiin.
Valitettavasti minulla on myös tunne ettei minua kuulla. Automaattisesti halutaan pitää vanhempia syyllisinä eikä heitä käytetä tarpeeksi hyväksi lasta auttaessa. Viranomaisen sana on painavampi kuin vanhemman valitettavasti. Mutta aina voi hallintaoikeuteen tehdä valituksen (itse tein sen jo) ja näin pitää oman lapsensa puolta.
Olen itseäni lohduttanut sillä ettei lapsi säry rajoista. Viimeistään kolmekymppisenä tulee kiittämään että laitoin rajat. Avohuollon tukitoimia pitäisi lisätä eikä ensimmäisenä valittaisi huostaanottoa ja tilanne pitäisi kartoittaa todella tarkasti. Huostaanoton ensimmäinen tavoite on kuitenkin että lapsi pääsisi kotiin eikä nuo teillä käytetyt keinot siihen viittaa.
Niin valitettavan totta.
Avohuollon tukitoimet: Lista lastensuojelulakiin(kin) kirjattuja toimenpiteitä, joita ei voi toteuttaa, kun ei ole resursseja, ja niin jää ainoaksi vaihtoehdoksi huostaanotto. Käsittämätöntä, miten lapsen ja nuoren ongelmiin ainut vastaus on sijoittaminen kodin ulkopuolelle, vaikka kuinka kirkkaasti näkisi, että silloin mennään enemmän kuin allikkoon ojasta.
Huostaanotto: et voi vaikuttaa byrokratian rattaitten pyörimisnopeuteen millään tavalla. Huostassa ja hatkassa;viranomaisille signaali, että tulee se sieltä, joskus. Toki tiivistä yhteyttä niin poliisin kuin sosiaalipuolen kanssa, eli soittoa soiton perään, mutta hermoja kysyvää malttia, kun mitään ei näytä tapahtuvan.
Lapsi ei mene rikki rajoista, vaan rajattomuudesta, enkä ainakaan minä enää kykene valvomaan, ettei rajoja ylitetä. Kyse ei ole siitä, ettenkö olisi välittänyt, ollut läsnä, neuvonut ja ohjannut.
Vaikea tilanne, josta ei voi ääneen puhua oikein kellekään. Vertaistukea on niin vaikea löytää, vaikka ei nämä ongelmat mitään ainutlaatuisia ole. Moneen muuhun tilanteeseen löytyy tukiryhmiä ja samassa tilanteessa elävien yhteisöjä, mutta hatkaavan laitoslapsen vanhempana on melko yksin.
Lapseni lopetti hatkareissunsa loppiaisiltana.
