hyvä kirjoitus. nyt otat tosiaan ja lähet saman tien!! koitat saada yksinhuoltajuuden itselles koska se ei tule toimimaan narsistin kanssa muuten. niin kaus koko ihmisestä kun vaan pääset. ja miksi mulla on sellanen fiilis että ihan jokaista narsistia kannattaa hiukan myös pelätä? niin mäkin luulin aina siihen asti kunnes lasinsirut lensi vauvan kanssa samassa huoneessa ja seiso nyrkit pystyssä ja sano ”tekis mieli piestä sut ihan tohjoks” 1 ainoa syy miks ei se sitä tehnyt oli että työpaikka olis menny pahoinpitelystä ja kilpailukielto vapaaotteluihin. miettikääs kuinka pahasti oisin saanu turpaan jos ois toisin päättäny. henkinenkin väkivalta on pahaa, onneks osasin asennoitua siihen oikein kun tajusin että tää kaveri on sairas päästään.
nyt 3v jälkeen olen tapaamisten kanssa niin pulassa etten tiedä mitä teen.
isäähän ei lapsi kiinnosta. vain ei anna mulle sitä ”iloa” että jättäis leikkimättä tuota vtn ”hyvää isää. jokainen osaa antaa periksi lapselle, mutta jokainen ei osaa asettaa niitä oiketa rajoja.
on aika vaikee olla äiti rajojen kanssa täällä päässä kun toisessa päässä voi tehä mitä lystää. isältä jos kysyy niin kaikki on aina helvetin hyvin.
jotenkin kuitenkin lapsestani huomaan,kaikkea pitäis saada muttei mitään voi totella, iskällä kuulemma saa kaiken.
uskomaton natsi joutuu olla reilun viikon ja sitten antaa kiltin lapsen isälle, ja sitte saa hänet takas taas niin voi alottaa sääntöjen opettamisen alusta.
eipä ole paljon hyviä hetkiä lapsen kanssa vietetty. äiti-lapsi-suhde aika kriisissä.
Haluaisin kuulla miten sinulle tuossa tilanteessa kävi?
Itse elin 8 vuotta narsisti-mieheni kanssa. Narsistiset piirteet kyllä on ollut hänellä alusta saakka, en vain osannut niitä yhdistää tähän (tai halunnut) mieheeni.
Lähdin vasta kun aloin kokemaan todellista fyysistä oireilua, tukehtumisen tunnetta… En pystynyt enään hengittämään saman katon alla.
Tarinani on melko samankaltainen kuin muillakin tässä kirjoittaneilla. Hoidin itse kaikki lapset 7 vuoden ajan. Kävin töissä, hoidin lapset, ruoan, kodin, remontit, pihan ihan itsekseni. Mieheni oli työtön ja oli päivät kotona, illat itselleen tärkeissä tapahtumissa, missä milloinkin. Lupaili kuun taivaalta ja minä uskoin. Pelkäsin kovasti lähtemistä ja mieheni osasi minua syyllistää siitä hyvin. Kuitenkin uskalsin sen tehdä, tosin ulkopuolisten avustuksella. Yksin en siihen olisi pystynyt.
Nyt kaksi vuotta eron jälkeenkin taistelemme lasten tapaamisista, elatuksesta ja mistä milloinkin. Lähdemme vielä käräjäoikeuteenkin asiasta, mutta nyt minulla on siihen voimia. Lapset kuitenkin asuvat luonani pääosin ja tapaavat isäänsä väliajoin (kun hänelle se parhaiten sopii). Mitään elatusta ei tietenkään maksa, sehän ei tule kysymykseenkään. Mutta ehkä tuon käräjäoikeuden kautta saan oikeutta.
Narsistin kanssa en suosittele lähtemään itse taisteluun. Suosittelen hoitamaan kaikki asiat ulkopuolisten kautta. Lastenvalvojat, perheneuvolat ja viimekädessä asianajaja. Narsistin kanssa ei pysty tekemään sopimuksia, muita kuin mitkä hänelle sopii. Hän ei ajattele lasten etua, vaan omaansa. Tuntuu pahalta itsekin uskoa tämä, mutta varmasti ymmärrät mistä puhun. Eihän hän suhteenne aikanakaan lasta ole huomioinut.. päinvastoin.
Nyt siis oma tilanne on tuo käräjäoikeuteen meneminen. Eksäni on uhkaillut että lapset tulevat hänelle, mutta en pelkää enää häntä vaan taistelen lasteni ja oman vapauteni puolesta.
Hei… tämä tarina on juuri kuin minulla mutta narsisti tukisti, piiskasi ja antoi lpsellemme luunappejani ja haukkui poikaani edellisestä liitosta homoksi ym ja taistelut menossa.. ja tämä narsu kun ei tunnusta ja kääntäät kaikki minua vastaan ja minun tekemisekseni…
Hei. Minulla sama homma narsistista vaan eroon käyn kovaa taistelu elatuksesta osingoista no elarit on käräjillä talo on myymättä hän tekee kaikin mahdollisemman paljon kiusaa toiselle melkein 10 vuotta yhdessä ja koskaan lapsista ei välittänyt ja kun hain eroa niin alkoi lapsille manibulointi lahjominen äitin haukkuminen uhkailu lapsia turvatakseen otin perheneuvolaan yhteyttä mutta tuntu turhalta ravata sielä kun ei uskottu että lapseni pelkää isää hoitivat vain meidän eroa no otin lasten suojeluun yhteyttä ei uskota pidettiin minua jotenkin pöpinä no otin lääkäriin ja käytin lapset sielä että sain lasten psygiatrisella lääkärille ajan no asiaa ruvettiin hoitamaan meidän kommunikoitikäyteinä eikö tähän jo jokutaho pitäisi puuttua kertokaa minulle vinkkejä
Olen viestiketjun aloittanut henkilö ja voin ilokseni todeta että sain eron päätökseen maaliskuussa 2014. Mies muutti sen sitten viroon ja lapsen näkeminen on sen myötä jäänyt todella vähälle. Yksinhuoltajaksi jäin mutta voin sanoa että pitkästä aikaa elämässä olen oikeasti onnellinen vaikka yh arki välillä raskasta onkin.
Olemme selvinneet ex puolisoni kanssa suuremmilta tappeluilta ja riidoilta vaikka niitä aina silloin tällöin tulee kun hän yrittää edelleen vähän rajoittaa elämääni vaikkei siihen enää kuulu.
Ero oli todella raskas ja siitä selviäminen kesti jonkin aikaa. Sain vielä siinä sivussa hoitaa yksin asunnon myynnit ja muutot, sillä ex-mies ei auttanut koska ero oli minun päätös ja minun tuli kärsiä kaikki seuraukset. Sain kuitenkin kaiken hoidettua ja asumme nyt tyttäreni kanssa onnellisesti vanhempieni vieressä kaksiossa.
Kaikille samassa tilanteessa oleville voin siis kertoa että vaikeaa se ero on mutta kaiken sen arvoista.
Suunnittele lähtö hyvin, erittäin hyvin. Kerro vain 100% luotettaville aikomuksesi. Hanki asunto ensin, että on paikka mennä tai sitten vanhempasi luo. Kuitenkin niin, että sulla on tukiverkkoa lähellä. Ota selville kaikki tuki mitä voit saada ja kaikkien yhteystiedot. Ota selvää turvakotitoiminnasta – voi olla että sinun pitää ’kadota hetkeksi’. Varaudu siihen että mies tulee olemaan vaikea mutta kun lähdet niin pysy päätöksessäsi sillä mies yrittää varmasti saada sinut takaisin kaikilla mahdollisilla keinoilla joita maailmasta löytyy. Siihen sisältyy sekä hyvät että pahat! Ja onnea ja voimia sinulle!
Valmistele asia hyvin. Ero satuttaa narsistia enemmän kuin muita – hän ei nimittäin sitä ymmärrä eikä koskaan tule antamaan teille anteeksi. Pääasia on ettei lapselle sitä kosteta, mikä sekin on mahdollista jos narsismi on kovin vakavaa. Narsisti voi tappaa jos menee pää sekaisin. Narsisti on kylmä – hän ei ymmärrä koska häneltä puuttuu kyky asettua toisen asemaan. Älä näytä pelkoasi. Hanki turvaverkko suojelemaan sinua ja lastasi eron jälkeen – sitä te todella tulette tarvitsemaan. Hanki koti- ja henkivakuutus ja suojaa rahasi. Lapsen turvallisuus on tärkein asia. Narsisti voi käyttää lasta aseena sinua vastaan kun eroat. Hanki hyvä henkilö puhumaan kanssasi joka viikko tai joka päivä, muuten pelkotilasi saavat sinut valtaansa – mikä on narsistin tarkoitus ennen ja jälkeen eron – saadakseen lapsen itselleen. Hanki hyvä auto, millä pääsette kauas jos narsisti uhkailee kotirauhaa. Tämä on totuus.
Ota yksinhuoltajuus tapaamisoikeudella.
Sovi elatusmaksut miehen kanssa jos ei toimi niin sosiaalihuollon kautta.
Hanki asunto – sen kokoinen kuin pystyt hankkimaan – sitten siitä lähdetään eteenpäin menemään pikkuhiljaa.
Ole lapsesi kanssa mahdollisimman paljon turvallisuudentunteen säilyttämiseksi.
Puhu isästä kauniisti lapselle.
Riitele ex-miehesi kanssa mahdollisimman vähän ja jos asioista neuvotteleminen ei onnistu anna asiat ulkopuolisten hoidettavaksi – joten postista tulee tieto kummallekin sitten kun asiat on käsitelty tuomioistuimissa.
Elämä jatkuu – anna itsellesi aikaa toipumiseen. Joskus siitäkin toipuu. Lapsi pitää kummasti yllä motivaatiota kaikenlaiseen puuhasteluun. Sitten kun lapsi muuttaa kotoaan pois anna hänelle oma rauha. Auta kun hän sitä pyytää, kuuntele kun hän haluaa puhua, ole hänelle vain äiti – aina äiti kerran äiti ja rakasta.
mietin vaan että jos mies oikeasti käyttää lasta koston välineenä eikä lapsella ole hyvä,turvallinen olo isäviikoilla ja tosiaan nuista tapaamisajoista ei pidetä kiinni, niin eikö siinä olisi perustetta jo yksinhuoltajuudelle? loppuisi se huoli lapsesta, ja hänellee jäisi yksi turvallinen ihminen ja paikka elämäänsä?
Jos mies on narsisti, tämä ohjelista ei toimi vaan pahentaa tilannetta. Siksi tällaisten ohjeiden antaminen on vaarallista. Ohjeen antaja, tutustu siihen mitä narsisimi on.
Jos mies ei ole narsisti niin sitten ohjeet ovat hyviä.
Annan tässä tulevaan vinkkiä…
Kirjoita päiväkirjaa kaikista tapaamisista, yhteydenotoista mahdollisimman tarkasti ja niiden mahdollisista seuraamuksista esim lasten käyttäytymisestä, oireista. Se auttaa tulevaisuudessa jos tulee jotain taisteluja. Spostit ja tekstarit muistiin!
eroon narsisti isästä….helppoa,ota lapsi tai lapset ja jätä.
minä olen 39v isä,
tai siis aviomies ja meillä on 3-yhteistä lasta. mitäs mä teen?vaimoni on narsisti enkä noin vain voi paeta.minä olen meidän perheessä se joka on lasten kanssa,tietää ja tuntee niiden tarpeet,maksan kaikki taloutemme laskut (joka tässä se viimeinen naula arkun kannessa joka havahdutti minut tilanteeseen)….
ensimmäisen kerran havahduin todellisuuteen parivuotta sitten ja muutin omaan vuokra-asuntoon aika likelle perhettäni.tilanne vaan kääntyi tai päätyi että,minä olin hakemassa ja viemässä lapsiamme aamusta iltaan.maksoin vielä kaikki ”niiden” kulut ja laskut koska,pidin sitä velvollisuutenani/elatus velvollisuutenani.
-vuoden jälkeen (huomasin kyl heti mut sanotaan että:rohkaistunut ) muutin takaisin ”yrittämään” uutta suhdetta tms….
-hän on ollut työttömänä usean vuoden,lapsilisät ja satunnainen opintotuki palkkanaan.kotona ei tikkua ristiin pistä,nipottajaksi huutaa jos likaisesta/käytetyistä,pöydälle jääneistä astioista yritin todella neutraalisti mainita ja ”lapsille” opettaa tapoja kuinka kuuluu toimia…..
-laskujen suhteen (heittää ne roskiin lukematta kun,ulosotssa suurin osa) toteaa : ei oo rahaa,en voi maksaa/en avaa!!!!!!
-kertokaas mitä minä nyt teen.jos muutan,lapset jää poikkeuksetta äidille suomenlain mukaan.äiti ei niistä luovu koska: on riippuvainen lapsilisistä,riippuvainen huomiosta yms yms
(iso itku tuli)
No, jos olet lukenut muita viestejä, niin huomaat, että se ole helppoa naisillekaan ottaa eroa.
No mielestäni sinun pitäisi nyt hankkia uudelleen oma vuokra-asunto, jos tahdot jättää aviopuolisosi. Itse sorruin samaan, että en hennonut jättää puolisoani, koska pelkään kostoa huoltajuusasioissa, ja nyt asumme molemmat uudessa vuokra-asunnossani. Narsisti kun vaihtaa mollaamisesta säälivalitukseen silloin, kun hänet ollaan oikeasti jättämässä. Ja se on usein kovin uskottavaa, sillä onhan hän aikaisemminkin hoitanut omia asioitaan kovin huolimattomasti. Mutta karaise itsesi tämän asian suhteen. Jos hänellä on yksikään ystävä, hän selviää kyllä. Ja älä usko hänen uhkailujaan syömälakoista tai muusta sellaisesta.
Sinun pitäisi saada raha-asianne erilleen niin, että et maksa omalta tai yhteiseltä tililtänne muita kuin hänen vuokransa. Kun avioero astuu voimaan noin puolen vuoden kuluttua sen hakemisesta, sen jälkeen sinä et ole enää omaisuudellasi vastuussa hänen veloistaan. Kaikkihan vastaavat omista veloistaan ja yritä saada lakimiehen avulla avio-omaisuuden ositus tehtyä niin, että siinä näkyisi sinun aikaisempi suurempi panostus yhteisiin kuluihin.
Suomen lain mukaan huoltajuus ei mene äidille automaattisesti!
Huoltajuusasioiden ratkaisu riippuu käsittääkseni kunnan/kaupungin sosiaalitoimiston lausunnoista. Suomessa on kuulemma ja tietääkseni joitakin paikkakuntia, joissa huoltajuuden määrääminen äidille ei ole itsestäänselvyys. Ongelma on siis, että käräjäoikeus uskoo sosiaalitoimen lausunnot sellaisenaan eikä epäile niissä olevan mitään puolueellisuutta. Tosin yksinhuoltajuutta isän lienee vaikea kuitenkin saada ilman vahvoja todisteita toisen vanhemman kyvyttömyydestä huoltajuuteen. Hae ainakin lähivanhemmuutta! Jos itselläsi on elämä kunnossa, kannattaa hakea huoltajuuden arvioitia. Narsistit osaavat kyllä teeskennellä hyvin, joten se ei ole varmaan huomaavatko arvioijat kotikäynnillään mitään huomautettavaa puolisosi lastenkasvatustavoissa.
Tsemppiä sinulle!
Eroa edelleen haikaileva 34-v. mies
Entä kun äiti huutaa, piiskaa, tukistaa ja pesee suita saippualla… Lapset eivät halua mennä äidin luo… Isä otti eron narsistisesta vaimostaan ja lapset haluaisivat asua isän kanssa. – Täällä keskustellaan useimmin, että isä on hankala, mutta on myös hankalia äitejä. Miestä ei uskota ja vaikka olisi minkälainen äiti, niin häntä uskotaan.
Kuten edellinen kirjoitti, tilanne jossa äiti on se narsisti, on hyvin hankala. Perheneuvolat ja sosiaalitoimen ihmiset tuntuvat uskovan erittäin kernaasti lähes kaiken mitä äiti kertoo, isät ovat syyllisiä vaikka tarinat olisivat kuinka epäloogisia, ja niitä kumoavia ja valheeksi todistavia seikkoja olisi jatkuvasti esillä. Silti äiti on aina ensisijaisen luotettava huoltaja, vaikka toteuttaisi minkälaista henkistä väkivaltaa kotioloissa. Aika kummallista..
Edes lapsen kertomat asiat epäterveestä toiminnasta eivät muuta mitään, pahimmillaan lapsen ajatellaan olevan sekaisin.
Hiukan olisi syytä perhe- ja sosiaalityön skarpata asioissa, ja lähteä hieman objektiivisemmin tutkimaan tilanteita..