Vuoden vanhassa uusperheessämme huolta aiheuttaa mieheni 14v tytär, joka käy luonamme säännöllisen epäsäännöllisesti vkloppuisin ja lomilla.Hänen äitinsä on aikalailla alkoholisoitunut, joten kotiolot hankalat, ja kommunikointi lähinnä huutamista. Mutta meiltä lähdettyään tyttö on useamman kerran näpistänyt / vienyt luvatta minulle kuuluvia tavaroita (mm. hajuveden, kengät).Isänsä eli mieheni ei ole puuttunut asiaan riittävästi( osin pelätessään exänsä reaktiota tyttöä kohtaan, osin kai omaa avuttomuuttaan). Kun tyttö sitten viikkojen päästä tulee meille , asia on ikäänkuin hautautunut kun siihen ei puututa saman tien. Tämä asia ei voi olla vaikuttamatta parisuhteeseemme, kun suhtaudumme asiaan niin eri tavalla. Ja vaikka tyttö on kuinka mukava ja rehellisen oloinen tahansa meillä ollessaan, niin luottamus on aika lailla mennyt.Toisaalta en voi olla tuntematta empatiaa kun tiedän kuinka vaikeaa hänellä äitinsä kanssa on. Mikä neuvoksi ?
Minusta asian voisi ottaa rauhallisesti esiin seuraavalla kerralla, kun tyttö tulee luoksenne. Kerro, että olet huomannut tavaroidesi katoamisen, ja että hän voi lainata tarvitsemaansa, kunhan sopii asiasta ensin kanssasi, tai että hänelle voidaan hankkia sama tavara. Se, että näpistelee tavaroita, eikä joudu siitä vastuuseen, ei ole hyväksyttävää, ja voi johtaa vastaavaan toimintaan esim.kaupoissa. Tällainen toiminta ei ole jotain ”onko vai eikö”, vaan se on yhteiskunnallisestikin kiellettyä.
Voi olla, että tyttö kieltää asian,ja silloin ei kannata jankata asiasta, vaan jättää se sikseen. Todennäköisesti asia ei enää sen jälkeen jatku. Jos näin kuitenkin käy, tulee siihen puuttua jämäkämmin. Kotinne ja ainakin jollain tasolla myös kasvatusvastuunne on yhteinen miehenne kanssa, joten jos miehesi ei pysty tarttumaan asiaan, minusta sinun pitää se tehdä.
Toivottavasti asia korjaantuu!
