Ero särkee ihmisen sielun ja lasten elämä pirstoutuu. Elämästä tulee sekavaa. Ystäväeroja en ole nähnyt vielä koskaan. Ennen eroa sitä kyllä esiintyy, mutta harvemmin sen jälkeen. Taistelu lapsista, rahasta, henkisestä vallasta alkaa välittömästi tämän ns. ystävyyseron jälkeen. Sen jälkeen on vain väsymystä ja yksinäisyyttä ja yksinäinen vanhuus ja kuolema. Lapset joutuvat lujille ravatessaan siellä sun täällä uusien ja vanhojen äitien ja isien välillä.
Miettikää onko mitään mahdollisuutta jatkaa – edes joku.
Erota ei kannata jos ei ole henkensä puolesta pakko. Eläähän sitä – ei se ole ihanaa – se on kamalinta mitä olen kokenut sitten läheisten kuolemien jälkeen. En ole siitä koskaan kokonaan selviytynyt, mutta siitä ei kukaan välitä. Elän minä ja on monta uutta suhdetta ollut ehdolla – olen yksiavioinen, joten parin löytyminen iäkkäämpänä on pelkkää tuuria. Olen kuitenkin mielenterveyteni saanut pitää eli pää on ns. kestänyt kuten suomalaisella sisulla on tarkoituskin. Itkut tulevat silloin kun kukaan ei näe. Että pitää nieleskellä asioita vuosikausia ja puhua ja puhua…kunnes kukaan ei enää viitsi kuunnella tuota samaa paskaa. Elä sinäkin omaa elämääsi sanotaan. Tätähän se on tänään. Ei sitä tiedä huomista eikä tulevaa…toivoo vaan että lapsilla olisi helpompaa…mutta kun ei sitäkään tiedä etukäteen.
Nykyään erotaan – heipä hei vaan ja kaikilla on niin mukavaa.
Pelkkää teeskentelyä. Rahalla saa vaikka mitä, eron jälkeen sitä ei ole. Rikkaiden erot ovat siinä mielessä helpompia, ettei tarvitse kärsiä köyhyydestä ja riittämättömyyden tunteista, kuten tavallisille ihmisille käy.
Sehän oli pelkkä kulissiavioliitto. No senkin kestää jos ns. sivusuhteet ovat hyväksyttyjä. Lapset eivät välitä kunhan vanhemmat kohtelevat heitä hyvin. Päinvastaisessa tapauksessa tulee pahoja psyykkisiä vaurioita.
Alkoholi on muka syy – ei sinnepäinkään. Se on mielihyväkokemuksen suurin lähde kun seksi puuttuu ja pennut vievät kaiken ajan vanhempien yhteisistä asioista puhumattakaan. Perheen takia luovutaan yhteisestä hyvästä – ja pitkään. Aina oireilee toinen tai molemmat omalla tavallaan. Pennut eivät sitä tiedä. Ne vievät rahat, kotirauhan ja lopulta kaiken muunkin mennessään. Vanhukset saavat elää yksin vuosikymmeniä, kunnes ihanat pennut säntäävät perinnölle ja välittävät niin hirveästi ennen kuolemaa.
Suomalainen menee mökille ryyppäämään ja naimaan kun ei kotonaan pysty. Tätä sanotaan perheonneksi. Kun tätä ei sitten tapahdu niin mietitään avioeroa.
PUHUKAA JA PUSSATKAA – jos ei tätä esiinny niin tarvitsette apua:
– ystävät
– terapeutit
– lääkärit
– psykiatrit
eivät Teitä voi muuttaa jos ette itse muuta käytöstänne sellaiseksi, että Teidän kanssanne voidaan elää yhteiselämää.
Se la vie.
