Mitä pitäisi tehdä, kun meidä 15v. poika on nyt muutaman kerran jäänyt kiinni juomisesta. On kehuskellut myös aikuiselle kotoa muuttaneelle isoveljelleen juovansa paljon useammin kuin mistä on kotona kiinni jäänyt. Asumme syrjäseudulla ja poika jää aika usein koulun jälkeen kaupungille muutamaksi tunniksi, kun ei muuten paljon näe kavereitaan, mikä on ihan totta. En ole halunnut siksi estääkään poikaa jäämästä. Muutenkin meillä on perheessä totuttu melko löysään kuriin. Sekä minä että mieheni olemme saaneet aikanaan hyvin vapaan kasvatuksen, eikä täällä maalla ole tarvinnut murehtia kotiintuloajoista, eikä paljon muustakaan. Lastemme kanssa on etenkin minulla ollut tähän asti oikein hyvät ja luottamukselliset välit. Nyt tuorein tapaus sai hälytyskelloni kuitenkin kilkattamaan pahasti. Poika katosi jäätyään kaupungille, kännykkä oli kiinni, eikä vastannut viesteihin. Onneksi aikuinen veli sai pojan kiinni myöhemmin ja toi kotiin. Poika oli kauheassa humalassa, riehui ja viilteli rannettaan saksilla ja uhkaili siinä sivussa muitakin. Karkasi paitahihasillaan pitkin peltoja ja uhkasi perään lähtenyttä isäänsä kirveellä, ennen kuin saatiin taltutettua sohvalle nukkumaan. Seuraavana päivänä tuli oma-aloitteisesti pyytämään anteeksi ja kertoi juoneensa pullon kirkasta viinaa. Muutenkin poika on nyt peruskoulun loppumisen ja uuden koulun alkamisen jälkeen kärsinyt ahdistuksesta. Ei saa välillä nukuttua omassa huoneessaan, vaan menee olohuoneen sohvalle nukkumaan.
Hei!
Oli hienoa lukea että sinulla on keskusteluyhteys poikasi kanssa ja ilmeisesti välit siten kunnossa. Hyvä myös, että tilanne on soittanut sinulla hälytyskelloa, sillä viiltely ja uhkailu ovat selviä viestejä siitä, että poikasi tarvitsee apuasi.
Kerroit että poikasi on vaihtanut koulua ja siten ympäristö, kaverit ja koulun vaatimukset ovat muuttuneet. Olisiko koulun vaihdos eräs syy poikasi ahdistukseen? Joka tapauksessa poikasi on ammattiavun tarpeessa. Kouluterveydenhuollon puoleen kääntyminen tulee ensimmäisenä vaihtoehtona mieleen.
Hei! Taitaa olla herkkä kaveri tuo poikasi! Peruskoulun loppuminen ja uuden koulun alkaminen saattaa olla kova paikka. Uudet kaverit antavat uusia malleja ja heidän parissaan on lunastettava asemansa. Herkälle kaverille tämä voi käydä todella hankalaksi ja johtaa myös tyhmyyksiin. Oletteko pystyneet keskustelemaan hänen kanssaan näistä jutuista kunnolla? Kertomaan huolestanne ja tukemaan uudessa elämänvaiheessa? Ainakin teillä on hyvät mahdollisuudet tähän, kun kerrot että välit lapsiin on hyvät. Jos keskustelukaan ei auta, kannattaa ottaa yhteyttä Kasvatus- ja perheneuvolaan tai jopa Lastensuojeluun. Sieltä kuuluu saada maksutonta ja ammattimaista apua, joka auttaa nuoren elämää ja myös teitä vanhempia. Se voi myös olla pojalle sekä tukea antavaa että pysäyttävää. On viisasta tarttua asiaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa! Rohkeasti vaan käyttämään niitä palveluja, joihin yhteiskunta antaa mahdollisuuden!
Vaikuttaa siltä, että muutos käytöksessä liittyy koulunvaihdokseen. Ehkä siellä uudessa koulussa tuntuu olevan liikaa haasteita. Onko hän kertonut, mikä siellä on ongelmana? Minusta univaikeudet ja noin rankka juopottelu ovat jo sen verran vakava juttu, että kannattaisi ottaa yhteyttä tuon koulun opoon, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin (jos on) ja etsiä ratkaisuja niihin vaikeuksiin, joita hän on siellä kohdannut. Muuten voi käydä niin, että koulutie katkeaa ja se on varmasti huono juttu. Härkää sarvista siis !
Olet kirjoittanut viestisi jo kuukausi sitten, mutta et ole saanut vastauksia. Tilanne on varmasti ajan myötä jollain tapaa selkiintynyt.
Vaikuttaa siltä että poikasi kuuluu niihin joiden ei pitäisi juoda ollenkaan tai vain hyvin vähän. Toivottavasti hän säikähti tapahtunutta niin että tajuaa itsekin viinan pelottavan vaikutuksen itseensä, ja tapahtuma jää muistoihin vain nuoruuden tohelointina.
Onneksi teillä on lapsiin luottamukselliset välit ja onneksi isoveli on myös katsomassa pikkuvelhen perään.
Kirjoitit että uuden koulun alkaminen toi mukanaan ahdistusta. Pystyykö hän kertomaan asiasta? Onko jotain erityistä sattunut vai vai onko vain tavallista nuoruuteen kuuluvaa välillä tuskaistakin oloa?
Mielestäni parasta, mitä äiti voi tehdä, on antaa pojalle varmuus, että kotona välitetään. Kieltoja ja rajoituksia paremmin toimii varmaankin hyvien ja luottamuksellisten välien säilyttäminen.