Hei,
kaikki hyvät neuvot ovat tarpeen: 15-vuotias poikani on antanut koulun mennä kaiken aikaa huonommin ja huonommin. Oppimisvaikeuksia ei ole, olisi opettajien mukaan ns. ysin oppilas, jos olisi motivaatiota (keväällä keskiarvo 6,5 ja nyt varmasti laskussa). Jota siis ei tosiaan ole. Jossain määrin näin on ollut aiemminkin eli ei ole juuri koulun eteen tehtyt mitään. Aikansa meni kuitenkin kohtuullisesti, joskin alisuoriutuen. Mielestäni kannabiksen käyttö pahentanut tilannetta (itse tietysti sitä mieltä, etteivät ongelmat siitä johdu…). Puhuminen ei auta, ei minun eikä opettajien, ei hyvällä eikä pahalla. Välillä kyllä keskustelee asiallisesti – mutta mikään ei muutu. Ei ehkä halua, mutta en ole täysin varma, pystyisikö, vaikka ajoittain haluaisikin. Pystymisellä en tarkoita oppimiskykykä vaan kykyä aloittaa, olla pitkäjänteinen, keskittyä, uskoa itseensä jne.
Kannabiksen polttamista jokaisena viikonloppuna ja epäilen, että joskus arkisinkin – tosin oman kertomansa mukaan vähentänyt, kesällä ollut vielä tiuhempaa. Myöntää asian ja puhumme siitä avoimesti. Olen myös ”pakottanut” hänet tämän takia nuorisoasemalle, joka kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Suurin osa kavereista polttaa myös kannabista, käsittääkseni (en heitä tunne, mutta tietoa on tihkunut epäsuorasti). Kesän ja alkusyksyn aikana myös pahaa lipsumista kotiintuloajoista, nyt sujunut kohtuullisesti.
Nyt siis toivon, että käynneistä nuorisoasemalla olisi hyötyä; samoin siitä, että asiasta kotona hänen kanssaan puhun. Mutta pahoin pelkään, että koulun suhteen ei enää ehdi numeroita nostaa. Samalla kun toivon, että asiat kääntyisivät parempaan suuntaan näillä keinoin, pelkään sitä, että niin ei käy – ja mitä sitten? Isän luo muuttaminen ei ole vaihtoehto, uusi vaimo ei halua. Mitä siis neuvoksi, mitä muuta voisin tehdä? Millä keinoin te muut olette saaneet tällaisia ratkottua?
Kirjoitat 15-vuotiaasta pojastasi, joka käyttää kannabista ja koulu menee huonosti.
Murrosiässä nuorten mieli usein kuohuu ja kaveriporukoiden merkitys kasvaa. Myös päihdekokeilut saattavat tulla mukaan elämään ja koulunkäyntiin tulla ongelmia.
Perheenne tilanne kuulostaa haasteelliselta. Hienoa, että olet tarttunut poikasi ongelmiin, yrittänyt puhua kannabiksen käytöstä ja koulunkäynnistä. On tärkeää että poikasi näkee, että olet huolissasi hänestä, et hyväksy laittomien huumeiden käyttöä ja välität hänen hyvinvoinnistaan. Hienoa että jaksat huolehtia myös kotiintuloajoista.
Hyvä että olette jo olleet yhteydessä nuorisoasemaan. Jatkakaa tätä, toivottavasti saatte sieltä apua ja tukea.
Vaikka koulu on sujunut huonosti, on pojan elämä vasta alussa ja mahdollisuuksia petrata tulee vielä, vaikkapa kymppiluokalla tai myöhemminkin.
Vaikka perheessä on murheita, jotka vievät paljon aikaa ja energiaa, on tärkeää myös viettää yhdessä aikaa muutenkin kuin ongelmista puhuen. Onko sinulla ja pojallasi jotain yhteistä kiinnostuksen kohdetta tai puuhaa kotona tai kodin ulkopuolella? Tällaisten tekemisten kautta voi rakentaa ja vahvistaa positiivista suhdetta murrosikäiseen.
Jos haluat vielä keskustella asiasta, voit soittaa MLL:n vanhempainpuhelimee: 0600 122 77; ma 10-13 ja 17-20, ti 10-13 ja 17-20, ke 10-13, to 14-20, 0,08 e/min + pvm/mvm.
Pidäthän myös itsestäsi huolta. Toivotan hyvää joulunodotusta!
