Olemme viisihenkinen perhe. Vuosien ajan haaveena on ollut palata maaseudulle asumaan, omiin lapsuudenmaisemiin. Nyt yhtä-äkkiä tilaisuus tuli, molemmille vanhemmille järjestyi töitä ja muutto on tulossa ennen lumien tuloa. Perheen pienin on päiväkoti-ikäinen, hänelle muutto ei ole kovin iso asia, keskimmäinen on jo hankkinut kavereita uudelta kotipaikkakunnalta.. Mutta esikoinen, 13v joka nyt aloitti 7. Luokan, tulee olemaan todella vaikea ja hankala muuton lähestyessä. Asiasta on puhuttu avoimesti koko ajan, mutta nyt kun tilanne on totta, hän ilmoittaa ettei halua muuttaa, kuolee mieluummin. Karkaa kotoa. Jää yksin vanhalle paikkakunnalle. Esikoisemme on aina ollut itsenäinen, oman reviirinsä hallitsija eikä viihdy suurissa porukoissa. Ystäviä on ehkä juuri ja juuri se 1, eikä hänkään kovin tärkeä. Esikoinen viihtyy kirjojen, runojen ja maalaamisen parissa. Siksi olemme nyt ihan hukassa, mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Harmiksemme muuttoa ei voitu tehdä kesän aikana, ennen seiskalle siirtymistä.
Keskusteluyhteyttä ei tämän asian tiimoilta ole, koska kun asiasta aletaan puhua, hän saa hirveän raivokohtauksen ja huutaa, ei kuuntele mitään eikä halua ymmärtää. Kaikki päättyy sitten itkuun ja oven paukahduksen. Hyviä neuvoja?
