12-v. tytön "ongelmateiniys" (piiiitkä vuodatus..)

Oikeastaan ongelmat ovat alkaneet jo joskus esikouluiässä. Tyttö reagoi aika voimakkaasti uuteen parisuhteeseeni sekä muuttoon toiselle puolelle Suomea työn/opintojen perässä.

Erosin isänsä kanssa tytön ollessa alle vuoden ikäinen. Isänsä on väkivaltainen alkoholisti, käyttää myös väärin itselleen määrättyjä psyykenlääkkeitä ym.
Tyttö näki vauvana isänsä minuun kohdistamaa väkivaltaa ja väkisinmakaamista.

Tyttö ei ole nyt 4 vuoteen tavannut lainkaan isäänsä.

Isäpuoli (7,5 vuotta menossa mukana) on tärkeä ja rakas ihminen.

Alussa ongelmia ilmeni aina tytön palattua isän luota. Oli satunnaista koulumatkoihin liittyvää (ei käynyt koulussa vessassa ja kilometri piti linkkapysäkiltä kävellä) päiväkastelua, ”kuoreen vetäytymistä”, synkkyyttä, itku-potku-raivareita… Kastelu loppui toisen kouluvuoden aikana.
Muu oireilu on jatkunut koko ajan.

Nyt muutaman vuoden ajan tilanne on koko ajan pahentunut. Tyttö valehtelee, varastaa (lähinnä minun tavaroitani), lukee kiellettyjä kirjoja (kaikki fantasiakirjat on kieltolistalla dissosisaatio-oireilun takia), elää järkyttävän fyysisen sotkun seassa sekä seikkailee kielletyillä nettisivuilla. Hän mieluiten sulkeutuu omiin oloihinsa, ei lähtisi ulos tms., pakottamaan joudun. :/

Tytöllä ei ole älyluuria ja sen tavallisenkin hän on hukannut jo monta kuukautta sitten… Hän sai vielä reilu vuosi sitten käyttää kotona melko vapaasti toista läppäriäni pelaamiseen ym., kunhan aika rajoittui maks. tuntiin päivässä. Jossain välissä mies rupesi tutkimaan koneen sivuhistoriaa ja kävi ilmi tuolloin 11-vuotiaan tytön kolmen kuukauden ajan katselleen pornovideoita, myös hyvin raakojakin (näyteltyjä tai ei, aivan sama) raiskaus- ym. videoita.

Hän myös liikkuu kaikenmaailman chateissa ym. En tiedä, mitä tietoja hän itsestään on antanut tai onko laitellut kuvia tms. Huoli on kova.

Netin käyttö on ollut valvottua siitä saakka. Kuitenkin, vaikka asiasta on useaan otteeseen kirjastossa henkilökunnan kanssa juteltu, olen monta kertaa yllättänyt tytön sieltä koneelta ja ”niska-pers -otteella” napannut matkaani.
Toissailtana tytöltä löytyi kännykkä. Minun vanha luuri, jota en edes muistanut. Se on ollut tytöllä sivuhistoriatietojen mukaan useita kuukausia. Taas pornosivuja ym., kuolema-aiheisia hakusanoja ym.

Olemme monta vuotta olleen lasten- ja nuortenpsykiatrisen asiakkaita. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, he eivät voi tilanteellemme mitään, koska lapsi itse kokee siellä asioinnin erittäin kielteisenä. Terapian tarve on siellä tunnistettu vaan se voidaan aloittaa vain lapsen myöntyessä.

Tytön huone on kaatopaikka. Olen monesti auttanut (eli minä siivoan ja tyttö leikkii vaikka pölypallolla) tyttöä raivaamaan sotkun. Kerran otin ennen- ja jälkeen-kuvat. Viikon päästä huone muistutti ”ennen”-kuvia.

Kuitenkin tytölle ulkonäkö on tärkeä asia. Tukkaa pitää laitella ja haluaisi meikata. Olen antanut harjoitella meikkaamista kotona ja discoon on saanut meikata. Kouluun meikkaamista en ole sallinut ihan jo siksikin, että tuo osaa olla ylpeä diiva muutenkin, joten voitte kuvitella mitä pakkelikerros naamassa saa aikaan…
Jäi kuitenkin n. kuukausi sitten kiinni kouluun meikkaamisesta, joten takavarikoin meikit.

2 viikkoa sitten oli disco. Tyttö käyttäytyi huonosti, joten kielsin menemästä. Meidän piti kuitenkin miehen kanssa käydä lähikaupungissa mutka (kaikkiaan pari tuntia). Tytön oli määrä sillä välin siivota tuotettaan. Takaisin tullessa löytyi pöydältä lappu, jossa neiti totesi lähteneensä discoon, koska ”täytyy hänenkin saada välillä tuulettua”. Joo, varmasti, kunhan säännöistä pidetään kiinni. Hain karkulaisen kotiin. Tyttöpä oli keksinyt ehdottomista kielloista huolimatta käyttää minun meikkejäni!

Ei jotenkin enää jaksa.
Toisaalta taas tyttö on tosi fiksu. Koulussa menee hyvin, keskiarvo ysin luokkaa, koenumerot järjestään 9-10, usein vielä plussa kympin perässä. Hän myös osaa olla halutessaan avulias ja reipas. Useimmiten kuitenkin etenkin minun jotain pyytäessä pihisee ja puhisee, pyörittelee silmiään ja mutisee hiljaa omia manauksiaan.
Ainoat velvollisuudet hällä on koulun lisäksi oman huoneen siivous (ei onnistu) ja kodin roskisvastaavan rooli;roskien vienti (ei onnistu ilman jatkuvaa muistutusta).

Kuitenkin hän on jatkuvasti jotain vailla. Vaatteita, ratsastusta, laskettelua… Mitä kalliimpaa, sen parempaa. Mitään ei tekisi, vaan kaikkea olisi saatava.

En ole ollut esimerkkinä näihin. Pukeudun siististi, mutta ”tavallisesti”, arkisesti. Meikkaan vain juhliin tms. enkä aina niihinkään. Ehkä maks. 10 kertaa vuodessa tulee pynttäydyttyä. En tupakoi ja alkoholia käytän hyvin vähän. Ehkä 1-2 ravintola-annosta kuukaudessa. Mies vähän enemmän mutta ei häiritsevästi hänkään.

Mies on reissuhommissa ja usein joka toinen viikko kokonaan pois kotoa, ainakin osan viikkoa. Olen aika pitkälti kahdestaan tytön kanssa. Isäpuoltaan tyttö tuntuu tottelevan edes jotenkuten tämän ollessa kotona.

Alan olla ihan kypsä.
Nyt meille ehdotettiin kolmen kuukauden kokeilujaksoa jonkinlaiseen laitoskotiin tms., jossa tekemiseen saataisiin jonkinlainen rutiini. Mies on varma, ettei käytös muutu tuollaisilla kokeiluilla. Tyttö voi siellä toimia ohjeiden mukaan vaan kotona meno olisi entisellään. Luultavasti näin olisikin.