Olen eronnut 3v. takasin. Lapset t 13 ja p 12. He ovat 2 vko minulla ja 2 vko isällä. Isällä menee kuulemma hyvin ja heti kun tulee riitaa, niin jompi kumpi soittaa ex:lle. Sisarukset ärsyttävät toisiaan ja on pakko mennä väliin. Poika on erittäin herkkä ja tänäänkin otettiin rajusti yhteen. Olen mustelmilla ja raapaleita löytyy. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta mikään ei tunnu miltään. Suosin muka siskoa, mutta en välitä hänestä. Nyt olen koittanut puolustaa itseäni ottamalla pojasta kiinni, mutta tiedän sen olevan väärin. Ja niin meillä on painiottelu. Miten voin puolustautua potkuja ja lyömistä vastaan?
Kuulostaa siltä, että sinun olisi hyvä saada tukea haastaviin tilanteisiin. Onko asuinpaikallasi perheneuvolaa tai sosiaaliohjausta lapsiperheille tarjolla? Tai voisitko olla yhteydessä koulun kuraattoriin? Tilannetta saattaa auttaa myös se, jos voitte sopia yhteisestä keskustelusta lasten isän kanssa, jossa käytte läpi lasten kanssa miten heidän tulee käyttäytyä ja kerrotte, että odotatte samaa hyvää käytöstä molempien luona. Kenenkään ei tarvitse sietää pahoinpitelyä kotonaan. Myös lapsi oppii haitallisia selviytymikeinoja käyttäessään väkivaltaa ja saattaa joutua vaikeuksiin elämässään. Lapsille tuleel kertoa, että väkivalta on väärin ja kertoa myös seurauksista joihin se voi johtaa. Tulisi keksiä muita keinoja ristiriitojen ratkaisuun ja niiden harjoitteluun voi pyytää ulkopuolista apua.
Toki sinun pitää suojautua ja siten myös suojella toista lastasi. Mutta älä anna tilanteen mennä sitä rataa kauan, jos jatkuu ota herkästi yhteys esim. terveyskeskukseen jotta lapsesi (ja sinä)tarvittaessa saisi mahdollista apua. Ja käykö hän vain sinun kimppuusi? eikä isänsä? Pysäytä tilanne mahdollisimman pian, sillä muuten on riski että se pahenee ja hän ”ottaa sen tavaksi”.
Kerrot erostanne, joka herättää kysymyksen, muistatko miten lapsesi reagoivat asaan eron tapahtuessa? On asioita, jotka lapsi pystyy käsittelemään vasta pidemmän ajan kuluttua. Onko tässä mahdollisesti kysymys siitä? Kerrot, että Sinulla sekä tyttö että poika ja että poikasi kokee, tai ainakin kertoo kokevansa olevan vähempiarvoinen suhteessa siskoonsa. Omasta kokemuksestani olen huomannut, että myös tyttölapsen ja poikalapsen suhde eri sukupuolta olevaan vanhempaan, siis äitiin/isään, on erilainen. Ei siis voi ajatella, että molemmat lapset käyttäytyisivät ja kokisivat asiat samalla tavalla. Mielestäni silloin kun noinkin vanha lapsi, kuin poikasi on, käy kimppuun, on asia otettava vakavasti. En usko, että ko käyttäytyminen loppuu ilman että saat tukea ulkopuolelta.
