Mistä kampanjassa on kyse?
Älypuhelimet avaavat monisyisiä maailmoja, joissa emme aina pysty lapsiamme suojelemaan.
Vaikka ruudun välkettä on välillä liiankin vaikea vastustaa, on puhelimissamme myös paljon hyvää. Niiden avulla opimme uutta, paikannamme perheen pienimpiä ja punomme yhteyksiä muuhun maailmaan. Sieltä kaverin saattaa löytää sellainenkin, jolla ei niitä muuten liiaksi ole.
Ruutujen lumo muuttuukin hankalaksi silloin, kun lapsemme viettävät valtaosan liikenevästä ajastaan sen sinisen valon kajossa. Me aikuiset kun emme aina oikein tiedä, mitä noiden loputtomien ruutujen takana tapahtuu.
Ruudun takaa maailma näyttäytyy joskus liiankin raadollisena. Ruudun takana kiusataan ja tullaan kiusatuksi. Siellä jäädään yksin ja vertaillaan itseä muihin. Ruudun takana hukutaan uutistulvaan ja jäädään raakuuksien edessä omilleen. Ruudun takana sopimattomat sovellukset ja loputon mediavirta kiusaa pieniä mieliä ilman aikuisen tuomaa turvaa.
Ja siksi sinisen valon sukupolvea on kasvatettava.
Me vanhemmat olemme ratkaisu. Me voimme opettaa lapsille puhelimen ja internetin käyttöä.
Kun haluamme tukea lapsiamme, edellyttää se ennen kaikkea yhdessä onnistumista, läsnäoloa, kiinnostusta lapsen elämää kohtaan ja valmiutta käydä jatkuvaa keskustelua asioista ruudun tällä ja tuolla puolen.
Miksi Sinisen valon sukupolvi -kampanja on tehty?
Haluamme tukea ja auttaa lasten huoltajia mediakasvatuksessa. Alkuvuodesta 2023 teetimme kyselyn, jossa kysyimme suomalaisilta vanhemmilta, onko heidän lapsensa nähnyt ikäänsä nähden sopimatonta sisältöä netissä, sosiaalisessa mediassa tai peleissä. Vanhemmista 56 prosenttia vastasi kyllä. Kyselyn tulos tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijakokemusta kentältä.
Halusimme havainnollistaa, mitä lapsi saattaa puhelimeltaan nähdä ja kokea tuomalla ensin yölliseen katukuvaan pysäyttävän kuvaston, joka näkyi ainoastaan öisin – siihen vuorokauden aikaan, jolloin lapset voivat helpoiten käyttää puhelintaan ilman aikuisen valvontaa. Nyt kampanjan toisessa vaiheessa pyrimme havainnollistamaan, kuinka tekoäly vaikuttaa lasten digitaalisiin kokemuksiin ja hämärtää toden ja kuvitteellisen rajaa. Arvioidaan, että jopa 90 % median sisällöstä tulee olemaan tekoälyn luomaa vuoteen 2026 mennessä.
Kampanjan kolmannessa vaiheessa kysyimme nuorilta heidän mediankäytöstään. Nuoret kertoivat kaipaavansa aikuisten apua, tukea ja sitä, että aikuiset olisivat kiinnostuneita heidän mediankäytöstään. Saimme myös tietoa haitallisista ja vaarallisista somehaasteista, jotka voivat olla lapsille ja nuorille jopa hengenvaarallisia.
Kampanjan tavoitteena on tuoda aihetta julkiseen keskusteluun sekä ohjata lasten ja nuorten huoltajat MLL:n mediakasvatuksen tukimateriaalien piiriin.
Missä kampanja näkyy?
Kampanjan materiaalit näkyvät MLL.fi-sivuston lisäksi sosiaalisen median kanavissa, pääasiassa Youtubessa, Instagramissa ja Facebookissa.
Olemme rakentaneet myös Vaaralliset somehaasteet -palvelun, jossa kuka tahansa aikuinen voi ilmiantaa haitallisia tai vaarallisia somehaasteita tai tilata ilmoitukset trendaavista haasteista. Sivustolta löytyy lisäksi tietoa vaarallisista somehaasteista ilmiönä sekä kaikille lasten ja nuorten kanssa tekemisissä oleville aikuisille tarkoitettuja ohjeita somehaasteista puheeksi ottamiseen lapsen tai nuoren kanssa.
Mitä tarkoittaa ”sinisen valon sukupolvi”?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto kutsuu kasvavaa sukupolvea “sinisen valon sukupolveksi”, joka on tottunut älypuhelimiin heti syntymästään saakka. Sininen valo symboloi puhelimien näytöiltä heijastuvaa sinisen valon kajoa.
Monissa perheissä lapsi saa ensimmäisen puhelimensa koulun alkaessa. Kansainvälisesti verrattuna lapset saavat Suomessa oman puhelimen muuta maailmaa aikaisemmin.
Mitä toivomme vanhempien tekevän?
Emme halua syyllistää aikuisia tai teknologiaa, vaan tukea ja auttaa lasten mediakasvatuksessa huoltajia, joiden huoli ja paineet ovat ymmärrettäviä. Haluamme vahvistaa vanhempien ymmärrystä lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyvistä toimintalogiikoista, ilmiöistä ja asenteista sekä lisätä tietoisuutta mediankäytön hyödyistä ja haitoista.
On ymmärrettävää, etteivät vanhemmat voi jatkuvasti valvoa lapsen puhelimen käyttöä. Haluamme kuitenkin viestiä, että me aikuiset olemme ratkaisu. Me voimme suojella lapsiamme sopimattomilta ja haitallisilta sisällöiltä. Mediataitoja kehittämällä vanhempi myös tietää miten toimia, jos lapsi on nähnyt jotain pelottavaa tai epäasiallista sisältöä puhelimeltaan.
Toivomme, että vanhemmat tutustuvat lapsen mediankäyttöön ja sisältöihin, joiden äärellä lapsi viettää aikaansa digitaalisissa ympäristöissä. Samalla kun keskustellaan lapsen päivän kuulumisista, on tärkeää puhua myös digilaitteiden äärellä tapahtuneista asioista.
Jos vanhemman tietoon tulee asioita, jotka voivat aiheuttaa kenelle tahansa lapselle harmia, haittoja tai jopa vaaratilanteita, on tärkeää, että vanhempi ilmoittaa asiasta asianomaisten vanhemmille, lapsen kouluun, palvelun ylläpitoon, viranomaisille tai muille tahoille, jotka pystyvät asiassa auttamaan.
Mitä uutta tarjottavaa MLL:lla on tämän aiheen pohjalta?
Tarjoamme aikuisille materiaaleja, joiden avulla voi harjoittaa omia ja lapsen mediataitoja. Mediataitoja opettamalla aikuiset voivat tukea lasta internetin ja puhelimen käytössä. Tukeminen edellyttää ennen kaikkea turvallisen netinkäytön opettelua ja yhteisiä pelisääntöjä, tutkimista ja onnistumista sekä läsnäoloa ja kiinnostusta lapsen elämää kohtaan. Keskustelu lapsen kanssa ruudun välityksellä ja sen ulkopuolella on äärimmäisen tärkeää, tähän huoltajat löytävät tukea MLL.fi-sivustolta.
Olemme rakentaneet myös Vaaralliset somehaasteet -palvelun, jossa kuka tahansa aikuinen voi ilmiantaa haitallisia tai vaarallisia somehaasteita tai tilata ilmoitukset trendaavista haasteista. Sivustolta löytyy lisäksi tietoa vaarallisista somehaasteista ilmiönä sekä kaikille lasten ja nuorten kanssa tekemisissä oleville aikuisille tarkoitettuja ohjeita somehaasteista puheeksi ottamiseen lapsen tai nuoren kanssa.
Tulisiko lapsilta ottaa puhelimet kokonaan pois?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ei kannusta puhelimista luopumiseen. Lapsilla on oikeus mediaan ja mediakasvatukseen, tietoon ja turvallisuuteen – myös digitaalisissa ympäristöissä. Peräänkuulutamme ikätasoista ja turvallista mediankäyttöä. Puhelimissa on paljon hyvää, kuten uuden oppiminen, tavoitettavuus sekä yhteydenpito perheeseen ja kavereihin. Sisällöissä on myös paljon sellaista, mikä voi tuoda käyttäjälleen iloa ja hyvää mieltä tai tärkeää vertaistukea.
Älypuhelimet kuitenkin avaavat hyvin monisyisiä maailmoja, joilta emme aina pysty lapsiamme suojelemaan. Ruudun takana näkyy myös maailman raadollisempi puoli, joka ei kuulu lapsen silmille, mitä halutaan tällä kampanjalla havainnollistaa ja tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Somehaasteet voivat vaikuttaa lapsesta viattomalta hauskanpidolta. Lapsen voi olla vaikeaa tunnistaa, millaisesta somehaasteesta voi koitua haittaa tai jopa vaaraa. Tärkeää on, että lapsi oppii suhtautumaan kriittisesti asioihin, joihin törmää digitaalisissa ympäristöissä. Kaikki ei aina ole sitä miltä vaikuttaa.
Emme halua syyllistää aikuisia tai teknologiaa, vaan tukea ja auttaa lasten mediakasvatuksessa vanhempia, joiden huoli ja paineet ovat ymmärrettäviä.
Mistä on kyse MLL:n ehdottamassa merkinnässä tekoälyillä tehtyihin sisältöihin?
Lapsen medialukutaito on harvoin riittävän harjaantunut tunnistamaan todellisuutta ja tekoälyä toisistaan. Siksi tekoälyn kehityksen myötä on tarvetta tunnukselle, joka kertoo katsojalle onko sisältö todellista vai tekoälyllä tuotettua.
Uusi merkintä toimisi samaan tapaan kuin Parental Advisory -leima, joka on luotu auttamaan vanhempia tunnistamaan lapsille haitallista sisältöä verkossa. MLL:n kampanjan alkamisen jälkeen moni palvelu on ottanut käyttöönsä vastaavia merkitsemistapoja.
Miten algoritmit ja tekoäly vaikuttavat lasten digitaalisiin kokemuksiin?
Tekoäly eli keinoäly viittaa usein monimutkaiseen teknologiaan, joka on ohjelmoitu suorittamaan sille annettuja tehtäviä. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi suosittelemaan tai luomaan erilaisia sisältöjä.
Tekoälyllä on kasvava rooli lasten digitaalisissa kokemuksissa sosiaalisessa mediassa ja muilla digitaalisilla alustoilla – niin hyvässä kuin pahassa. Tämä edellyttää vanhemmilta kykyä ohjata lasta toimimaan turvallisesti ja eettisesti. Tekoälyyn pohjaavat teknologiat voivat luoda uusia mahdollisuuksia oppimiselle ja luovuudelle. Samalla ne kuitenkin lisäävät uudenlaisia riskejä esimerkiksi kiusaamiselle, harhaanjohtavalle tai vinoutuneelle tiedolle tai haitallisille sisällöille.
Tekoälyn kehittyminen lisää tarvetta tukea lasten mediataitoja ja kriittistä ajattelua. Lasten kanssa on tärkeää keskustella tekoälytyökalujen vastuullisesta ja turvallisesta käytöstä ja auttaa heitä tunnistamaan tekoälyllä tuotettuja sisältöjä tai suosituksia. Lapsen kanssa on hyvä pohtia ja tutkia yhdessä, miten tekoäly vaikuttaa lapsen elinpiirissä ja millaisissa asioissa se on hyödyksi tai haitaksi.
Luotettavien lähteiden tunnistaminen ja tekoälyn toiminnan ja logiikan ymmärtäminen ovat tärkeitä taitoja. Tekoälyn myötä myös lapsen oikeus suojeluun ja yksityisyyteen vaatii entistä tarkempaa huomiota ja vastuullista toimintaa teknologioita tarjoavilta toimijoilta ja päättäjiltä.
Tarjoamme monenlaisia mediakasvatuksen työkaluja lasten huoltajille, joiden avulla jokainen aikuinen saa arvokasta tukea ja apua siihen, miten lapsen mediankäytön taitoja voi yhdessä kehittää.
Tutustu vinkkeihin tällä sivustolla.
